Lukachukai

Luin taas kerran C.V.Ceramin kirjan "Ensimmäinen amerikkalainen". Kirja on julkaistu 1971, joten arkeologian viimeinen sana se ei ole, mutta tempaa aina mukaansa.

Minua kiehtoi taas tarina Lukachukain kadonneesta kaupungista. Kaksi fransiskaani-isää, isä Fintan ja isä Anselm, kulkivat Arizonan autioimmassa osassa nuoren navajo-oppaan kanssa. Levähdyspaikalla navajo katosi puoleksi tunniksi ja toi tullessaan vesiruukun, kauniisti koristellun ja täysin ehjän. Arkeologiaa harrastava isä Fintan tunnisti ruukun Pueblo III -nimellä kutsutulta kaudelta olevaksi, siis vuosilta 1100 - 1200. Navajo sanoi, että lähistöllä oli kaupunki, Lukachukai, täysin ehjä, täynnä ehjiä ruukkuja, sandaaleita ja muita kapistuksia. Anasazit, "vanhat", olivat jättäneet kaupungin. Fransiskaani-isät halusivat nähdä kaupungin, mutta navajo kieltäytyi ja vei ruukunkin pois. Hän oli vain lainannut sen anasazeilta näyttääkseen sitä ystävilleen. Vanhat olisivat vihaisia, jos hän veisi vieraita kaupunkiin.

Fransiskaani-isät kertoivat Lukachukaista arkeologi-ystävilleen. He olivat varmoja, että löytäisivät leiripaikkansa uudelleen, mutta kuten aarretarinoissa aina käy, leiripaikkaa ei koskaan löytynyt. Lukachukaita haettiin toiseen maailmansotaan asti, mutta ei koskaan löydetty.

Saman niminen pieni navajokaupunki alueelle on perustettu. http://lukachukai.nndes.org/

Anasazi-nimellä kutsuttiin outojen, kallioseiniin rakennettujen kaupunkien asukkaita. Joissakin puebloissa asutaan vieläkin, hopit ja navajot ovat pitäneet perinnettä yllä, mutta Mesa Verden alueen muinaiset kaupungit ovat autioina ja kulttuuri kadonnut.
http://media.graniteschools.org/Curriculum/anasazi/