torstaina, toukokuuta 25, 2006

Hevosia, hevosia

Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa on avattu näyttely, jossa on esillä 300 hevosaiheista teosta suomalaisilta taiteilijoilta.

Hevosvoimaa-näyttelyssä tulee ilmeiseksi, miten monia rooleja hevosella on kuvataiteissa.

Moniin myytteihein ja toisaalta arkeen liittyvä hevonen on jalo eläin, kauneuden edustaja, työkumppani tai vaikkapa voiman vertauskuva.

Hevoseen liitetään toisilleen vastakkaisia piirteitä kuten vapaus ja kova työ tai henkevyys ja alkukantainen fyysisyys. Hevonen on kuninkaiden ja sotilaiden korskea ratsu ja samalla tyttöjen sympaattinen lemmikki.
- YLE24-uutiset
Näyttelyn kunniaksi kokosin joitakin hevosaiheisia kuvia minäkin.


Kuollut hevonen Kyttälän kaupunginosassa Tampereen valloituksen aikana

Pinskin pikkukaupunkia ja sen eteläpuolista maailmaa yhteen liittävä silta oli se paikka, jossa ensimmäisen keran sain tehdä tuttavuutta Imperiumin kanssa. Oli syyskuun loppu vuonna 1939. Kaikkialla sodittiin. Kylät olivat liekeissä, ihmiset piiloutuivat ilmahyökkäyksiltä ojiin ja metsiin, minne vain saattoivat, etsivät suojaa. Edessämme tiellä lojui kuolleita hevosia. - Jos aiotte eteenpäin, joku mies neuvoi, - ei auta muu kuin siirtää ne syrjään. Aikaa kului ja hiki virtasi; kuolleet hevoset ovat hyvin painavia.
- Ryszard Kapuscinski: Imperiumi

Kun ihmiset kärsivät, hevoset syyttöminä uhreina kärsivät myös.

Keskiaikaiset vaunut ylämäessä (kuva kirjan reunassa)

Horses brought from the field, they forget their mothers. Yoked they go up and down on all his majesty's errands. They become like those that bore them, that stand in the stable. They do their utmost for fear of a beating.
- Egyptiläinen papyrusteksti

Kesti aikansa, ennen kuin kehitettiin hevosille sopivat valjaat. Varhaisemmissa yritelmissä hevoset kuristuivat - niiden kaula oli eri mallia kuin härkien. Köyhien työjuhtia niistä kehittyi varsin myöhään. Hevonen oli kalliimpi pitää kuin vaatimaton aasi. Taisteluissa hevosia opittiin käyttämään heti, kun saatiin jalostettua tarpeeksi iso hevosrotu. Ratsastavat ritarit eivät olleet Länsi-Euroopan yksityisomaisuutta, vaan intialaiset, persialaiset ja turkkilaisetkin käyttivät haarniskoitua ratsuväkeä. Euroopan ylhäisö luonnollisesti halusi kaikki tulla ikuistetuksi hevosen selässä.

Henrik VIII turnajaiskomeudessaan

Hevosten varaan rakentui kokonaisia kultuureja sekä Aasiassa että Amerikassa. Frederick Remington on yksi taiteilijoista, jotka kuvasivat intiaanien katoavaa kulttuuria ja heidän vihollisiaan - amerikkalaista ratsuväkeä.

Frederick Remington: Puhvelinmetsästys

Vielä autojenkin aikoina hevosvoima välillä voittaa autovoiman. Lapsuudessani maalla oli vielä paljon työhevosia. Meidän perheellämme oli auto, ja koska teitä ei siihen aikaan talvisin hiekotettu, päädyimme ajeluilla yleensä lumihankeen. Sitten isäni käveli lähimpään taloon hakemaan isännän ja hevosen. Hevonen valjastettiin auton eteen, isäntä taputti hevosta ja sanoi: "Nojaas vähän", hevonen nojasi ja matka jatkui.

Tämä ei ole meidän automme, mutta tuttu tilanne kuitenkin

1 Comments:

Blogger Peggy G. said...

Pikkuhevoset, miniatyyripollet, kiinnostavat minua erityisesti. Falabellat ovat kiehtovia. Outoa ajatella koiran kokoista hepoa. Onkohan koskaan mittailtu eroa maailman suurimman hevosrodun edustajien ja esimerkiksi falabellojen välillä? Tosin falabellan käyttötarkoitus - muuna kuin lemmikin ominaisuudessa - on ainakin minulle hämärän peitossa.

11:25 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home