Merapi ja myytit
Merapin laavavirtoja
Merapin pyroklastinen purkaus
Merapi Jaavalla on Aasian vaarallisimpia tulivuoria, koska sillä on erityinen taipumus lähettää lahareja ja pyroklastisia vyöryjä. Merapi on myös erittäin aktiivinen, ja nyt se on jälleen valmistautumassa tuhoisaan purkaukseen.
Paikallisia asukkaita on koetettu evakuoida, mutta useat ovat palanneet takaisin hoitamaan eläimiään ja vartioimaan kotejaan. He luottavat uskomuksiin, joiden mukaan pakenemisen aika on vasta, kun vuoren harjalla näkyy salamoita tai eläimien nähdään juoksevan vuorta alas.
Mahdollisesti asukkaat myös luottavat Merapia koskeviin myytteihin. Yhdessäkään tarinassa ei Merapia ole yhdistetty vaarallisiin henkiin huolimatta vuoren tuhoisasta luonteesta. Erityisesti vuoren eteläpuolen asukkaat luottavat Plawanganin vartijaan, joka suojelee Yogyakartan kaupunkia.
Olipa kerran askeetti nimeltään Panembahan Senopati. Hän purjehti jokea alas ja kohtasi Ratu Kidulin, eteläisen meren jumalattaren. Ratu Kidul antoi hänelle munan, jonka hän syötti miehelle nimeltä Ki Juru Martani. Juru Martani muuttui heti jättiläiseksi.
Toisen tarinan mukaan vuoren alla asuu kaksi kuolematonta empua. Emput olivat taitajia, jotka tekivät myyttisiä aseita. Tavalliset keris-miekat voitiin taioilla muuttaa myyttisiksi keris-aseiksi. Tämä oli empujen kyky.
Merapin alueen emput olivat Rama ja Permadi. He olivat valmistamassa keris-aseita vakaannuttaakseen maailman ihmisille. Jumalille tuli kuitenkin kesken kaiken tarve siirtää Jamurdipa-vuori empujen työpaikalle. Nämä kieltäytyivät keskeyttämästä työtään, taistelivat jumalien kanssa ja voittivat. Jumalat jossakin määrin suivaantuivat. He panivat pohjoistuulen siirtämään Jamurdipa-vuoren ja pudottamaan sen täsmälleen empujen tulisijan päälle. Rama ja Permadi eivät kuitenkaan kuolleet, vaan muuttivat hahmonsa hengiksi. Nyt he vuoren alla hallitsevat henkien kuningaskuntaa, Kraton Merapia. Sinne pääsevät vain hyvät henget. Huonosti eläneet ihmiset joutuvat henkinä asettumaan kuka minnekin, silloille tai laaksoihin ahdistelemaan ihmisiä.
Voisi olettaa, että nykyiset jaavalaiset eivät suostu uskomaan Merapin vaarallisuuteen, koska sen alla asuu hyviä henkiä, jotka eivät halua ihmisille pahaa. Toivottavasti he ovat oikeassa ja Merapi varoittaa ennen kuin iskee.
Paikallisia asukkaita on koetettu evakuoida, mutta useat ovat palanneet takaisin hoitamaan eläimiään ja vartioimaan kotejaan. He luottavat uskomuksiin, joiden mukaan pakenemisen aika on vasta, kun vuoren harjalla näkyy salamoita tai eläimien nähdään juoksevan vuorta alas.
- Vuorelle jääneistä suurin osa on nuoria miehiä. Hädän hetkellä alas pääsee periaatteessa melko nopeasti, ehkä vain varttitunnissa moottoripyörällä, arveli paikallinen pelastusjohtaja. (Iltalehti)
Mahdollisesti asukkaat myös luottavat Merapia koskeviin myytteihin. Yhdessäkään tarinassa ei Merapia ole yhdistetty vaarallisiin henkiin huolimatta vuoren tuhoisasta luonteesta. Erityisesti vuoren eteläpuolen asukkaat luottavat Plawanganin vartijaan, joka suojelee Yogyakartan kaupunkia.
Olipa kerran askeetti nimeltään Panembahan Senopati. Hän purjehti jokea alas ja kohtasi Ratu Kidulin, eteläisen meren jumalattaren. Ratu Kidul antoi hänelle munan, jonka hän syötti miehelle nimeltä Ki Juru Martani. Juru Martani muuttui heti jättiläiseksi.
Panembahan Senopati commanded the giant to live in Mount Merapi. His duty was to guard the mountain. His place of guarding was Plawangan. If there was disaster caused by Mount Merapi, he should guard and sustain it in order that it doesn’t spread out to the south toward the Palace of Yogyakarta (Kraton). That is why if Mount Merapi erupted, its lava never flowed to the south. So the south area will always be safe and free of disaster.
Toisen tarinan mukaan vuoren alla asuu kaksi kuolematonta empua. Emput olivat taitajia, jotka tekivät myyttisiä aseita. Tavalliset keris-miekat voitiin taioilla muuttaa myyttisiksi keris-aseiksi. Tämä oli empujen kyky.
Merapin alueen emput olivat Rama ja Permadi. He olivat valmistamassa keris-aseita vakaannuttaakseen maailman ihmisille. Jumalille tuli kuitenkin kesken kaiken tarve siirtää Jamurdipa-vuori empujen työpaikalle. Nämä kieltäytyivät keskeyttämästä työtään, taistelivat jumalien kanssa ja voittivat. Jumalat jossakin määrin suivaantuivat. He panivat pohjoistuulen siirtämään Jamurdipa-vuoren ja pudottamaan sen täsmälleen empujen tulisijan päälle. Rama ja Permadi eivät kuitenkaan kuolleet, vaan muuttivat hahmonsa hengiksi. Nyt he vuoren alla hallitsevat henkien kuningaskuntaa, Kraton Merapia. Sinne pääsevät vain hyvät henget. Huonosti eläneet ihmiset joutuvat henkinä asettumaan kuka minnekin, silloille tai laaksoihin ahdistelemaan ihmisiä.
Voisi olettaa, että nykyiset jaavalaiset eivät suostu uskomaan Merapin vaarallisuuteen, koska sen alla asuu hyviä henkiä, jotka eivät halua ihmisille pahaa. Toivottavasti he ovat oikeassa ja Merapi varoittaa ennen kuin iskee.
Merapin pyroklastinen purkaus
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home