Ekhnaton

Ekhnaton ja Nefertiti

Faarao Ekhnaton on varmaan kirjallisuudessa eniten pahoinpidelty Egyptin hallitsija, ellei sitten Tutankhamon hautansa vuoksi.

Ekhnatonilla oli uskonnollisia ideoita, joiden vuoksi hän joutui kirotuksi Egyptissä ja raivasi tiensä maailmankirjallisuuteen. Suomessa hänet tunnetaan Mika Waltarin "Sinuhesta", jossa hän esiintyy uneksijana. Voimakkaana naisena hänen äitinsä Nefertitin ohella esitellään sisar Baketamon, ja vastustajana ja seuraajana kenraali Horemheb.

Thomas Mannin Ekhnaton Joosef-sarjassa muistuttaa merkillisesti Waltarin faaraota. Mann ei esitellyt lainkaan Horemhebia, mutta kylläkin faaraon voimakkaan äidin Tejen. Mannilla luonnollisesti voimahahmo oli pääministeri, Raamatun unenselittäjä Joosef.

Erikoisista aurinkokunnan kuvauksistaan 1950-luvulla tunnettu Immanuel Velikovsky kiinnostui myös Ekhnatonista. Hänen tulkintansa oli suorastaan häiritsevän mielenkiintoinen. Hänen mukaansa kreikkalainen Oidipus-tarina kuvaa itse asiassa Ekhnatonia ja Nefertitiä.

Kreikkalainen kulttuuri oli enemmän sidoksissa Egyptiin kuin yleensä myönnetään.
http://www.worldagesarchive.com/Individual%20Web%20Pages/BlackAthena.html
Musta Athene -väittely raivoaa edelleenkin maailman yliopistoissa. Idea on, että antiikin Kreikka sai suuren osan kulttuuristaan Egyptistä. Velikovskyn teoriassa ei ole sattuma, että kreikkalaisen tarun Thebellä on sama nimi kuin Egyptin pääkaupungilla.

Oidipus, kuten muistamme, tuli tappaneeksi isänsä ja naineeksi äitinsä. Hänellä oli myös jalassaan jokin vika, joka teki hänestä ontujan. Velikovskyn teorian mukaan taru siirtyi Kreikkaan Ekhnatonin ajan Egyptistä, jossa voimakas kuningatar Nefertiti otti puolisokseen poikansa Ekhnatonin. Useiden veistosten mukaan Ekhnatonilla oli jokin määrittelemätön fyysinen vika. Nefertitin kuolinvuotta ei tiedetä, Ekhnatonin kuoltua kaikki jäljet hänestä hävitettiin.

Judith Tarrilla on toinen teoria. Hänen mukaansa Egyptissä valtaa piti miespuolinen faarao, mutta perimys siirtyi naisen linjaa pitkin. Ekhnaton ja Nefertiti saivat vain tyttölapsia. Saadakseen perijän Ekhnaton nai vuorotellen kaikki tyttärensä 11-13 vuoden kypsässä iässä. Juoni ei toiminut. Nefertiti kuoli kulkutautiin, tyttäret liian nuorina lapsivuoteeseen. Tätä teoriaa vahvistavat yllättäen hauta- ja papyruslöydöt, joiden mukaan faaraon tyttäret on haudattu noin 11-13 vuoden iässä ja yhdellä heistä on haudassaan pieni vauva, toisella sikiö.

Judith Tarr lähtee tässä villisti sivuraiteelle: hänen mukaansa Ekhnaton uskonnollisine pakkomielteineen lavastaa omat hautajaisensa, pakenee erämaahan ja rupeaa Moosekseksi. Loput voitte lukea Vanhasta Testamentista.

Television Discovery-kanava keskittyy Tutankhamoniin, jonka oletetaan naineen Ekhnatonin tyttären Ankhesenpaatenin. Tutankhamon oli luultavasti Nefertitin velipuoli eli Ekhnatonin lanko. Hän kuoli noin 20-vuotiaana. Discovery-sarjan mukaan hänet murhasi Ay, Nefertitin isä ja Ekhnatonin seuraaja. Aytä seurasi sitten kenraali Horemheb, joka perusti uuden dynastian. Tarrin teorian mukaan myös Ankhsenepaaten pakeni erämaahan ja rupesi naisprofeetta Miriamiksi. Ay oli täysin vilpitön mies, jonka Horemheb surmasi päästäkseen faaraoksi. Tutankhamon taas kuoli metsästysonnettomuudessa.

Faaraoiden historiassa tämän kaltaiset sukusotkut olivat aivan tavallisia. Tämän nimenomaisen vyyhden aiheutti kaksi sattumaa: Ekhnaton oli uskonnollinen hullu ja Tutankhamon ainoa faarao, jonka hauta on löydetty suurin piirtein ennallaan. Ja Nefertitistä on löydetty muotokuvia, joiden perusteella hänet on julistettu yhdeksi maailman kauneimmista naisista.