Unettomuudesta
Henri Fuselin "Painajainen" vuodelta 1781
Unihäiriöistä kärsitään yhä enemmän. Ei ihme, kun katsoo vaikka televisiotarjontaa: jos katsoo kaiken mielenkiintoisen ja lähtee töihin aamulla, ehtii nukkua alle neljä tuntia yössä. Muukin elämänmeno häiritsee vakavasti unta; stressi, masennus ja fyysiset vaivat aiheuttavat unihäiriöitä, joko nukahtamisvaikeuksia, levotonta nukkumista tai aamuyöllä heräämistä.
Tässä lisää stressin syytä: unettomuus vaikuttaa vakavasti terveyteen. Se aiheuttaa korkeaa verenpainetta ja sydänongelmia, ylipainoisuutta lisääviä hormonihäiriöitä, erektiovaivoja, heikentyneen immuunijärjestelmän, tapaturma-alttiutta ja henkistä hitautta.
Unettomuuden hoitoon annetaan aina samoja ohjeita: ei kahvia illalla, ei televisiota, ei päiväunia, ei oikeastaan mitään. Mukavaa tavata vaihteeksi ohjeita, joiden mukaan unettomuus on yksilöllistä ja sen hoito on räätälöitävä jokaiselle erikseen.
Järkevimpiä kuulemiani tietoja unesta jakoi aikoinaan Skepsiksen Ilpo Salmi eräällä viikonloppukurssilla. Hän kertoi, että uni tulee 1,5 - 2 tunnin jaksoina. Nukkuu paljon paremmin, kun ottaa oman unirytminsä huomioon. Jos herää tuntia ennen herätyskelloa, on paljon virkeämpi, kun nousee heti eikä nukahda uudelleen ja sitten tule kesken unijakson raa'asti herätetyksi. Kuten Ilpo Salmi sen ilmaisi: herätyskellon ääni on kuin moukarinisku aivoihin. Hän neuvoi myös heräämään vähän aikaisemmin ja herättelemään itsensä kuin kissa venyttelemällä, ei kuin säikäytetty kissa, puolitoista metriä kohti kattoa ennen kuin silmät ovat auki.
Nukahtamiseen auttaa puolen tunnin lukeminen ennen unta, mutta mieluimmin jotakin tylsää. Jos uni ei tule, ei kannata kieriskellä vuoteessa ja kiukutella, vaan mieluummin pitää nousta ja tehdä jotakin rauhallista vähän aikaa. Ei action-filmiä ennen nukahtamista!
Syyllisyyttä ei kannata kantaa, jos silti on huonouninen; 5% suomalaisista kärsii pysyvästi unettomuudesta.
Niin, Fuselin maalaus. Painajaisen nimi viittaa suomenkielessä painamisen tunteeseen, hengenahdistukseen. Monessa muussa kielessä se on "night mare", yön tamma. Fuselin näkemyksessä esiintyvät molemmat elementit. Kuvaus muistuttaa uniapneaa. Uniapneassa nukkujalle tulee hengityskatkoksia unessa. Se on vaiva, josta aina kannattaa puhua lääkärin kanssa; se lisää aivohalvauksen riskiä. Fuseli saattaa myös kuvata unihalvausta, monille erittäin pelottavaa tilaa, jossa nukahtaessa tai herätessä syntyy hetkellinen liikuntakyvyttömyys ja kauhutila. Tässäpä selitys ufosieppaustarinoille.
2 Comments:
Mare ei muuten ole tässä yhteydessä hevonen, vaan Mara, paha henki, joka istui nukkujan päällä ahdistamassa. Kts. http://www.biocrawler.com/biowiki/Mara_%28folklore%29
Hyvä täydennys, vaikka se on tulkittu usein hevoseksi (viittaan Fuselin maalauksen lisäksi Susan Cooperin folkloreen perustuvaan kirjaan ja Alppien kansantarinoika käsitetlevään linkkiin Night Mares.
Lähetä kommentti
<< Home