Ilmajoet

Tulva Yorkissa

NOAA, Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus, on löytänyt ilmakehästä "jokia", erittäin kosteita ilmakehän vyöhykkeitä. Ne ovat noin 200 - 500 kilometriä leveitä vyöhykkeitä alimmillaan kolmen kilometrin korkeudella, joihin 90% ilmakehän kosteudesta kerääntyy. Ne liikkuvat ilmakehän liikkeiden mukana.

"Joet" syntyvät, kun päiväntasaajan alueen lämpimät, kosteat matalapaineet kohtaavat pohjoisen kylmät ilmarintamat. NOAA tutkii ilmakehän ilmiöitä yhdistetyllä ilmakehän tarkkailulla ja tietokonesimulaatioilla. He ovat erityisen kiinnostuneita "El Ninon" kaltaisista, laajoja alueita koskevista ilmiöistä. Pudotussondeilla, "dropsondes", toivotaan saatavan kerätyksi tietoja siitä, miksi toiset "ilmakehän joet" aiheuttavat tuhoisia tulvia, kun taas toiset vain tasaavat lämpötilaa ja kosteutta ympäröivillä alueilla.

Dropsondes are instruments which measure temperature, humidity, air pressure and altitude as they are dropped from the aircraft and transmit the data back to a data center via satellite. These high resolution measurements are needed to understand the structure and dynamics of the atmospheric river.

Maaliskussa 2005 NOAA teki kaksi tutkimuslentoa Havaijin merialueella. Toinen tutkituista, kehittyvistä kosteusalueista aiheutti joitakin päiviä myöhemmin voimakkaita tulvasateita Luoteis-Amerikassa, toinen ei koskaan kehittynyt "ilmajoeksi". Tutkimustuloksia vertaillaan innokkaasti. Myös suihkuvirtaukset ja niiden suhde "ilmajokiin" kiinnostavat NOAA:ta. (Douglas Orgill aikoinaan kirjassaan "Kuudes talvi" pelotteli, että yhtaikaa osuvat suihkuvirtaukset saatavat käynnistää jääkauden, mutta meidän Ilmatieteellisemme ottaa ne huomattavasti rauhallisemmin.)

Mitä enemmän ilmakehää tutkitaan, sitä mutkikkaammaksi kuva muuttuu. Yksi asia einakin on varma: ei ole olemassa "paikallista säätä". Ilmakehä ja sen virtaukset ovat todellinen globaali ilmiö. Maapallo pienenee päivä päivältä.