Rooman akveduktit

Rooma muistetaan useimmin legioonistaan, keisareistaan, Rooman kotkista marssimassa yli Euroopan. Rooma kannattaisi muistaa insinööreistään. Legioonatkin olivat riippuvaisia roomalaisista teistä, jotka kestävät vieläkin, ja vesihuollostaan, jolle suurin osa maapallosta häviää tänä päivänäkin.

Akveduktit ovat rakenteita, joilla vettä johdetaan pitkiä matkoja käyttäen luonnollista painovoimaa. Suurin osa akvedukteista kulkee maan alla, ja niitä rakennettiin kauan ennen roomalaisia, mutta Rooman imperiumi keskitti suuren osan neroudestaan ja miesvoimastaan puhtaan veden henkintaan, ja heidän akveduktinsa ovat vieläkin näkyvä osa Euroopan maisemia. 200 roomalaista kaupunkia sai vetensä näistä insinööritaidon tuotteista.

Ilman sementtiä roomalaiset eivät olisi tulleet toimeen. He keksivät, että Vesuviuksen ympäristön maaperä, pozzuolina vieläkin tunnettu, sekoitettuna kalkkiin kovettui veden allakin. Sementti oli nopea ja kestävä materiaali, josta rakennettiin kaikkea mahdollista temppeleistä aallonmurtajiin - ja myös akvedukteja. Varsinaiset vesijohdot tehtiin lyijystä. Saatavilla olevan lyijyn määrä rajoitti eniten vesijohtojen rakennusta ja saattoi vaikuttaa roomalaisten terveydentilaan - lyijymyrkytys on ikävä tauti. Ylhäiset saivat vetensä suoraan taloihinsa, yleiset kylpylät ja käymälät olivat etuoikeutettuja veden käyttäjiä, ja tavallinen kansa haki vetensä yleisistä suihkukaivoista. Kaikki vesi oli roomalaisten aikana valtion omaisuutta, vaikka erityisoikeudet olivat maksullisia. Roomalaiset keksivät suodatussäiliöt, joissa roska ja muta laskeutui pohjaan, vesijohtojen yhdistämisen niin, että vettä voitiin juoksuttaa eri lähteistä, ja suuret varastosäiliöt kuivien aikojen varalle. Akvedukteja valvoi erityinen virkamies, curator aquarum, jonka alaisia olivat vesiporteista, suodatussäiliöistä ja akveduktien puhdistus- ja kunnostustöistä huolehtivat työntekijät. Virka oli usein perinnöllinen; roomalaiset tajusivat, miten elintärkeä vesi kaupungeille oli.

Lisää tästä mielenkiintoisesta aiheesta löytyy alan harrastajan sivustosta. Suosittelen!