Merry Christmas, Mr. Dickens!
Christmas Carol
Charles Dickens has probably had more influence on the way that we celebrate Christmas today than any single individual in human history except one.
Näin kerrotaan artikkelissa Charles Dickensistä ja joulusta. Jo tervehdys "Merry Christmas!" on Dickensin keksimä. Molemmat sanat olivat käytössä ennen häntä, mutta hän yhdisti ne maailman tunnetuimmaksi joulutoivotukseksi.
"A Christmas Carol" on Dickensin suuri joulutarina, joka on käännetty useille kielille (myös suomeksi), filmattu, siirretty Muppet-maailmaan ja jääshowksi ja yleisesti muuttunut joulun englantilaiseksi perusmalliksi. Se ei ollut Dickensin ainoa joulutarina. Joulu esiintyy monissa hänen romaaneissaan - onnellisena yltäkylläisyyden juhlana "Pickwick-kerhon papereissa", synkkänä "Edwin Droodin salaisuudessa", aikana jolloin aaveiden lisäksi liikkuvat myös paenneet rikolliset "Suurissa odotuksissa". Dickens kirjoitti neljä muuta "joulutarinaa" (yksikään niistä ei sijoitu jouluaikaan), jotka ovat ansaitusti jääneet "Christmas Carolin" varjoon, ja joitakin lyhyitä juttuja, kuten "A Christmas Tree", jossa hän kuvaa haaveilemaansa lapsuuden joulua joulukuusen, tuon "sievän saksalaisen lelun" kautta (prinssi Albert oli juuri esitellyt englantilaisille saksalaisen joulukuusiperinteen). Joulukuusitarinaan Dickens on myös upottanut viehättävän, lyhyen kummituskertomuksen - hän loi myös tavan kertoa kummitusjuttuja jouluisen takkatulen edessä.
Dickensin haavejoulu on köyhyyden piinaaman lapsen unelma runsaudesta, lämmöstä ja rakkaudesta, joita vailla pikku Charles oli. "Christmas Carolin" köyhä perhe on Dickensin oma lapsuudenkoti. Tästä rakauden ja anteeksiannon juhlasta puuttuu suomalaisittain katsoen yksi tärkeä osa; kukaan ei mene kirkkoon. Dickens mainitsee ohimennen Jeesus-lapsen, mutta näissä juhlissa hänellä on vähemmän merkitystä kuin mistelillä, jonka alla suutelevat nuoret ja vanhat.
1 Comments:
Tuli mieleen tuon Dickensin lisäksi, että miten suuri merkitys skandinaavisessa -tai suomalaisessa ja ruotsalaisessa- joulussa nykyaikana on esimerkiksi Bergmanilla, Lindgrenillä ja Beskowilla. Miksei myös Carl Larssonilla?
Bergmanin Fanny ja Alexander näyttävät maailman, jota Larssonin malaukset hyvin tukevat: suvun ja perheen juhla yltäkylläisyydessä(ei välttämättä taloudellista hyvinvointia). Astrid Lindgrenin joulun viettoa Melukylässä tai Marikin luona. Elsa Beskowin eri väriset tädit ja heidän jouluna Petterille ja Lotalle?
Lämpöä, väriä, tuoksuja, tunnelmaa.
Yhtäkkiä ajateltuna ei tule mieleen suomalaista kirjailijaa/taiteilijaa, jonka vaikutus siihen, minkälaisena näen joulun, koskettaisi minua mitenkään. Tietysti joku Sillanpään joulupakinointi oli aikanaan yhdistävä tekijä suomalaisille, mutta ei enää pitkään aikaan.
Lähetä kommentti
<< Home