Mette miettii
Helium-3
ParomUusia energialähteitä etsittäessä katse on jo kiinnittynyt Kuuhun. Heliumilla - kaksi protonia, kaksi neutronia - on isotooppi Helium-3, josta puuttuu toinen neutroni. Kun Helium-3 pääsee yhteyteen deuteronomiumin kanssa, se kaappaa puuttuvat neutronin ja synnyttää prosessissa energiaa. Helium-3 itseään syntyy hyvin harvoin paitsi Auringossa. Auringosta Helium-3 siirtyy aurinkotuulen puhaltamana Kuuhun, jossa sitä uskotaan olevan kuupölyn joukossa.
Kuustakaan ei sentään voi lapioida Helium-3 pölyä, vaan se on puhdistettava ja puristettava. Materiaalin toimittaminen Maahan on oma ongelmansa. Helium-3 olisi silti ihanteellinen energialähde - se ei saastuta eikä aiheuta radioaktiivista jätettä. Miten saada Helium-3 Maahan taloudellisesti kannattavalla tavalla ja riittäviä määriä? Venäläiset ilmoittavat alkavansa tuottaa sitä vuoteen 2020 mennessä. He suunnittelevat rakentavansa Kuuhun pysyvän kaivosaseman ja perustavansa sukkulajärjestelmän, joka kansainvälistä avaruusasemaa ISS:ää väliasemana käyttäen kuljettaa Helium-3:n Maahan. Parom - "lautta" - kuljettaisi kuormia Kuusta ja rakenteen toinen osa, Kliper, miehistöä Maasta ISS:ään.
Suunnitelma on kunnianhimoinen ja aikataulu tiukka. Lisäksi muutkin maat - Japani, Kiina, Intia ja myös USA - ovat naulanneet optimistisen katseensa Kuuhun. Taidamme nähdä kilpajuoksun ja mahdollisesti myös joitakin vaikuttavia epäonnistumisia. Onnea silti suunnitelmille - maapallo voisi käyttää uutta energialähdettä. Jotakin kiehtovaa on ajatuksessa, että tulevaisuudessa Suomi lämpiäisi Auringon sisuksissa syntyneellä kuupölyllä.
Kuustakaan ei sentään voi lapioida Helium-3 pölyä, vaan se on puhdistettava ja puristettava. Materiaalin toimittaminen Maahan on oma ongelmansa. Helium-3 olisi silti ihanteellinen energialähde - se ei saastuta eikä aiheuta radioaktiivista jätettä. Miten saada Helium-3 Maahan taloudellisesti kannattavalla tavalla ja riittäviä määriä? Venäläiset ilmoittavat alkavansa tuottaa sitä vuoteen 2020 mennessä. He suunnittelevat rakentavansa Kuuhun pysyvän kaivosaseman ja perustavansa sukkulajärjestelmän, joka kansainvälistä avaruusasemaa ISS:ää väliasemana käyttäen kuljettaa Helium-3:n Maahan. Parom - "lautta" - kuljettaisi kuormia Kuusta ja rakenteen toinen osa, Kliper, miehistöä Maasta ISS:ään.
Suunnitelma on kunnianhimoinen ja aikataulu tiukka. Lisäksi muutkin maat - Japani, Kiina, Intia ja myös USA - ovat naulanneet optimistisen katseensa Kuuhun. Taidamme nähdä kilpajuoksun ja mahdollisesti myös joitakin vaikuttavia epäonnistumisia. Onnea silti suunnitelmille - maapallo voisi käyttää uutta energialähdettä. Jotakin kiehtovaa on ajatuksessa, että tulevaisuudessa Suomi lämpiäisi Auringon sisuksissa syntyneellä kuupölyllä.
posted by Mette at 1:47 ip.
3 Comments:
Tuo avaruuteen hilautuminen on kyllä niin energiaa vaativaa tohua että epäilen että prosessin energiatase taitaa jäädä pakkasen puolelle. Vähän kuin menisi metrisessä hangessa pilkkille, saalis ei korvaa kulutettuja kaloreita.
Avaruustoimintaan kuuluvat räväkät "mepä mennään marssiin" tyyliset uhoamiset jotka ovat halvempi tapa saada mainetta kuin oikeat toimet. Amerikkalaisilla ei ole rahaa eikä vempelettä edes avaruusasemaansa täydentää, silti ollaan mukamas perustamassa tukikohtia ties mille taivaankappaleille. Kutkuttavaa ajankulua silti näistä on lukea, itse ahmin kaikki tiedot mitä suinkin löydän!
Todella avartavaa !
Olen jo pariin kertaan vieraillut täällä, hauska lukea noinkin erilaisista jutuista.
*vilkutus Pariisista*
Unohdit mainita Helium 3- fuusioon perustuvan energian saannin tehokkuuden. Kilo Helium 3:sta riittää tuottamaan päiväksi koko suurkaupungin tarvitseman energiamäärän, jolloin sen louhiminen kuusta todella on kannattavaa ja verrattuna sen hakemiseen kuluvalla energialla päästään silti kannattavuuden puolelle. Terveisiä siis Tino Rossille.
Lähetä kommentti
<< Home