Kun järjestys murtuu

Kolme naista samassa kuvassa. Heissä on jotakin yhteistä - ilme. Vaikeasti tulkittava - huolta, väsymystä, tunteettomuutta?. Kun yhteys paljastuu, ilmeet saavat heti merkityksen. Kuvassa on lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa, ja he ovat syytteessä neljän potilaan harkitusta murhasta Memorial Medical Centerissä New Orleansissa Katrina-tornadon eristettyä sairaalan.

“A decision had been made to administer lethal doses,” Dr. Pou told a witness, according to the affidavit, released by the office of the attorney general, Charles C. Foti. Then, the authorities said, a witness saw Dr. Pou and the nurses filling syringes.

Naisten ymmärtämiseksi on katsottava, missä tilanteessa he olivat. Memorial Medical Center, kuten useimmat New Orleansin sairaalat ja vanhainkodit, oli odottanut evakuointia viisi päivää yli 40 asteen helteessä. Kun evakuoijat lopulta tulivat, sairaalassa oli tehty päätös, että yhtään elävää potilasta ei jätetä. Kolme syytettyä sulkivat oven ja tekivät kohtalokkaan teon keskenään, vaikka ilmeisesti koko henkilökunta tiesi.

Muuallakin menetettiin potilaita. St.Ritan hoitokodista löydettiin 34 hukkunutta vanhusta. St. Rita on poikkeus kauhutarinoiden joukossa - se olisi voitu evakuoida ajoissa, mutta omistajat kieltäytyivät avusta. Monilla muilla ei ollut vaihtoehtoa.

The count does not stop there. Of the dead collected so far in the New Orleans area, more than a quarter of them, or at least 154, are those of patients, mostly elderly, who died in hospitals or nursing homes, according to interviews with officials from 8 area hospitals and 26 nursing homes. By the scores, people without choice of whether to leave or stay perished in New Orleans, trapped in health care facilities and in many cases abandoned by their would-be government rescuers.

Tarinat ovat pelottavia. Useimmilla sairaaloilla ja hoitokodeilla oli evakuointisuunnitelma, mutta kun ambulanssit ja bussit olivat tulossa, viranomaiset käännyttivät ne pelastamaan terveitä. Valtio evakuoi kaikki New Orleansin vangit, mutta unohti valtion sairaalat. Yksityisistä sairaaloista ja hoitokodeista monet saivat hankituiksi helikoptereita, mutta useat olivat tehneet sopimuksia samojen bussiyhtiöiden kanssa, joten kalustoa ei riittänyt. Usein busseihin ei saatu kuljettajia - miehet kieltäytyivät.

For days, individual evacuations by boat and helicopter dragged on, with patients spending up to 12 hours waiting in crowded stairwells and rooftops before being told they would have to wait another day. As military helicopters equipped with seats, not stretchers, ferried healthy adults to safety, patients awaiting evacuation died, hospital staff members said.

Kaupungin köyhässä osassa Charity and University Hospitals, köyhille potilaille, varautuivat tulvaan. He myös ottivat sisään terveitä tulvan uhreja. Neljäntenä päivänä nämä alkoivat uhkailla hoitajia ja ryöstivät potilaille tarkoitetun ruoan. Tulvaveden yllä kuului taukoamatta laukauksia. Ryöstäjät meloivat ohi saaliineen. Sairaalan henkilökunta repi irti pohjakerroksen metalliovet ja peitti niillä ikkunat.

Sairaalasta lähetettiin vastasyntyneitä äiteineen veneellä viereiseen Tulaneen, mutta Tulanen poliisit ajoivat aseella uhaten heidät takaisin. Lopulta Charityn potilaat saivat apua Tulanen Yliopistolliselta sairaalalta - vaikka Tulane pelasti ensin oman henkilökuntansa ja sitten vasta Charityn potilaat.

Dr. Thomas said he first put his neonatal babies in boats with their mothers and some doctors, "but they were turned around at gunpoint by Tulane police officers," he said. "They came back with the babies, with their mothers and fathers crying. Tulane was evacuating its staff first." He also charged that, when he got 20 to 30 critically ill patients to the garage Thursday night, they lay on the roof for two hours while Tulane staff members were evacuated, and two of them died. "That is reprehensible," he said, quietly furious. "To load able-bodied staff before you let patients off a roof is reprehensible."

Muita tarinoita kerrotaan esimerkiksi Lafonin hoitokodista, jota nunnat pitivät yllä. Lafonin johtajatar päätti, että hoitokoti kestää piirityksen. Vesi nousi kuitenkin liian korkealle ja ympäröi hoitokodin. Nunnat raahasivat liikuntakyvyttömät hoidokkinsa yläkerroksen käytävään ja viuhkoivat heitä kuumuudessa pahvilaatikoista repimillään palasilla. Lääkkeet olivat jääneet kellarikerroksen ja asukkaita alkoi kuolla. Kun vesi laski, henkilökunta yritti pysäyttää ohi ajavia autoja.

A National Guard truck kept rolling. Police and fire vehicles sped by. When a Wildlife and Fisheries vehicle eased over, Greenwood said she begged, "Please help us, we have 103 elderly people in a nursing home." The rescue workers said they were trying to get to submerged neighborhoods where people were stuck on rooftops.

At one point, two New Orleans cops did pull into the Lafon parking lot. But they were in search of gasoline. "You could have my gas -- I have gas in my car," Greenwood said. One of the officers called for backup, and when the additional officer arrived, they tried siphoning gas from Greenwood's tank. It was empty. Same with all the other employees' cars in the lot. Someone had stolen all the gas.

Lähes viikon kuluttua kaksi ratsupoliisia osui paikalle tutkimaan. He järkyttyivät löytäessään 14 ruumista kappelissa, kuivan parkkipaikan tien vierellä ja lähes sata vanhusta ja sairasta makaamassa hoitokodin käytävillä. He saivat lopulta helikopterit liikkeelle.

A few patients were carried out on hard plastic stretchers, but most grabbed sheets and bedding for a makeshift sling. "Don't drop me," one patient said. Carmelite Cogan, 91, was naked except for a diaper. She later told her daughter that she crossed her arms over her chest for dignity.

Kun syksy lähenee, tornadokausi alkaa. New Orleansissa ei ole vieläkään toimivia evakuointisuunnitelmia. Tosin asukkaita on paljon vähemmän kuin vuosi sitten.

(Linkittämättömät sitaatit ovat "The New York Times" -lehden artikkeleista.)