Intian Kalle Päätalo

Laxman Rao

Jokaisessa maassa on kansankirjailijoita, jotka kärsivällisesti panevat paperille yksityiskohtaisia kuvauksia tuntemastaan elämästä. Harva on yhtä sinnikäs kuin Laxman Rao, delhiläinen chaiwala (eli teen myyjä).

Rao syntyi Maharastrassa ja hänen äidinkielensä oli marathi. Hän kiinnostui hindin kielestä ja opetteli sen koulussa. Nyt, 50-vuotiaana, hän on suorittanut Mumbain Yliopistosta kirjekurssina alemman yliopistotutkinnon. Kirjoittamisen hän aloitti, kun hänen kotikylässään 16-vuotias nuorukainen nimeltään Ramdas hukkui uidessaan joen yli. Tapaus aiheutti Raolle tuskaa ja hän kirjoitti pojasta romaanin.

“He was a very nice boy. Actually he used to be a wastrel but then he changed his ways. And then suddenly he died," said Rao, who was so moved by the death he wrote a novel named after the boy.

Rao soon decided that he would have to write in India's main official language Hindi, instead of his native language Marathi, and leave his village.

Rao päätti, että hänen luomisensa kärsi kotikylässä, ja hän lähti Delhiin. Siellä hän työskenteli monenlaisissa aputöissä. Hän pesi kuppeja teekauppiaalle ja avasi oman teekioskin. Eräänä päivänä tuli kauhakuormaaja ja ajoi hänen teemyymälänsä raunioiksi. Hänelle ilmoitettiin, että hänellä ei ollut laillista lupaa. Hän siirtyi jalkakäytävälle teekattilansa ja kuppiensa kanssa ja on myynyt teetä saman puun varjossa 30 vuotta. Sateen sattuessa hän kiirehtii pelastamaan krijansa; asiakkaat peittävät avuliaasti teekattilan ja kupit. Hänellä on vaimo ja kaksi poikaa, joista vanhempi auttaa nykyään isäänsä koulun jälkeen.

Rao on kirjoittanut 18 kirjaa ja julkaissut ne itse. Kaikki kirjoista saatu raha menee seuraavan kirjan paperiin ja painatukseen. Hän ajaa polkupyörällä ympäri Delhiä ja kauppaa kirjojaan kouluissa. Myynti on raskasta; hänet ajetaan usein pois, koska hän ei näytä kirjailijalta.

However, despite making a name for himself, he has not been able to earn so much that he could afford even little luxuries in life. For, whatever he earns from the sale of one book goes into publishing the next one.

"This is my daily earning and it is in no way related to my writings. But searching Hindi readers take time. There are one crore of Hindi readers in India who are real buyers but it takes time to locate them," says Laxman.

Asiakkaat ovat mieltyneet mieheen, joka myy heille teetä kaksi rupiaa kuppi ja keskustelee Shakespearen näytelmistä. Rao pitää erityisesti Macbethista, koska Lady Macbeth on hänen mielestään ihailtavan uskalias. "Sellaista ei näe joka naisessa", sanoo Rao. Hän ihailee myös Indira Gandhia, jonka hän kerran tapasi, ja on kirjoittanut hänestä näytelmän. Raon vaimo Rekha on miehen mielestä hänen paras kriitikkonsa ja tukijansa ja muistuttaa enemmän niitä naisia, joista Rao kirjoittaa.

My books are about people, their struggles and triumph. I try to portray my characters as realistically as possible, the way I imagine they will react to a certain situation," he says.

"I have been through a lot of trials myself and hopefully my books will be appreciated by those who are either undergoing or have undergone trying circumstances."

For instance, his novel Narmada is about a girl in rural Madhya Pradesh. It talks about her penury, her long struggle and ends when she is about to enter the bedroom on her wedding night.

Laxman Rao on yllättäen saanut Intiassa vaatimatonta mainetta. Hänen tarinansa on julkaistu useissa sanomalehdissä. Kaikki keskittyvät - jokseenkin alentuvasti - siihen, että hän edelleenkin myy teetä elannokseen. Taloudellista tukea hän luonnollisestikaan ei saa.

Mrinal Pande, editor of Dainik Hindustan and a writer herself, says she has browsed a few of his books. "His novels are average. What is important is that this man has struggled to write despite his background. You really don't find many such characters today. He deserves all encouragement and help," she says.

Laxman RaoVishnu Nagar, editor of the Hindi magazine Kadambini, has a similar opinion. "Laxman has tenacity. To have written all these books means he has something in him although you can't push them for outstanding quality. You marvel that our society can produce a hawker whose zest for penmanship outweighs greed," he says.

Hindi litterateur Rajendra Yadav says Laxman is an inspirational character.

"Had he been a fake, his tryst with his (literary) destiny wouldn't have lasted so long. Here is a person who elicits awe and admiration," he says.

Miten Janten laki oikein kuuluukaan? Laki on sama Suomessa, Norjassa ja Intiassa.

Tämä on Janten laki:

1. Älä luule, että sinä olet jotain.
2. Älä luule, että olet yhtä paljon kuin me.
3. Älä luule että olet viisaampi kuin me.
4. Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
5. Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
6. Älä luule, että olet enemmän kuin me.
7. Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
8. Älä naura meille.
9. Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
10. Älä luule, että voit opettaa meille jotakin.