Simpukkakoruja 100 000 vuoden takaa

Rei'itettyjä simpukoita Skhulin luolasta ja piikivinen työkalu, jolla reiät on mahdollisesti tehty (S-kirjaimet ja merkit piikivessä ovat tutkijoiden merkintöjä)

Tutkijoilla on tähänastisten löytöjen perusteella ollut näkemys, jonka mukaan modernien ihmisten esi-isät kehittivät jonkinlaisessa sivilisaatioräjähdyksessä (ehkä mutaation aiheuttamassa) monimutkaisen kulttuurin 40 000 vuotta sitten siirtyessään Eurooppaan.

Nyt tämä näkemys on melko tarkkaan kaatunut. 1930-luvulla tehtyjä löytöjä on tutkittu uudelleen. Skhulin luolasta Israelista ja Oued Djebbanasta, Algeriasta löydetyt simpukat on tahallisesti lävistetty, jotta niitä voisi kantaa koruina. Simpukoihin tarttuneet sedimentit ovat kemiallisesti samanlaisia kuin luolista löydetyt ihmisjäännökset (mm. Skhulin kallo), mikä sijoitta ne ajallisesti yhteen. Uusi ajoitus on 90 000 - 100 000 vuotta vanha.

Etelä-Afrikasta Blombosin luolasta on löydetty samanlaisia simpukkahelmiä yli 70 000 vuoden takaa. Blombosin simpukat ovat löytyneet ryhminä, jotka viittaavat lisää siihen, että ne ovat kuuluneet samoihin kaula- tai rannerenkaisiin. Ykisttäisissä simpukoissa on kulumisen merkkejä (kuva) reiän kohdalla merkkinä nahkahihnasta, jossa niitä on kannettu.

Genetic and fossil data suggest humans originated in Africa about 200,000 years ago. This research provides more evidence to suggest that modern human behaviour, such as art, symbolism and complex burials, originated in Africa earlier than previously thought and did not reach Europe until much later.

'This research shows that a long lasting and widespread bead-working tradition associated with early modern humans extended through Africa to the Middle East well before comparable evidence appears in Europe,' said Stringer.

'The research also supports the idea that modern human anatomy and behaviour have deep roots in Africa and were widespread by 75,000 years ago, even though they may not have appeared in Europe for another 35,000 years.'

Simpukkalöydöt on tehty 160-200 km päässä lähimmissä vesialueista, joissa simpukat ovat eläneet, joten niitä on tietoisesti kerätty ja kuljetettu löytöpaikalleen.

Aikaisemmin on esitetty teoria, jonka mukaan Neandertalin ihmiset hävisivät Euroopassa nykyihmisille, koska heidän sosiaalinen kehityksensä ei ollut samalla tasolla - heiltä todennäköisesti puuttui heimojen välinen kanssakäyminen, joka vaikeina aikoina auttoi pienten ryhmien säilymistä. Sosiaalinen kanssakäyminen edellyttää jonkinlaista erottavaa merkkiä, osoitusta sosiaalisesta asemasta ja symboliikan tajua. Nämä yksinkertaiset simpukkahelmet kertovat, että 100 000 vuoden takaisilla nykyihmisillä nämä ominaisuudet jo olivat kehittyneet tai kehittymässä. Mitään äkillistä kulttuuriräjähdystä ei ollut, vain pitkä kehitys.

"The interesting thing about necklaces and this kind of behaviour is that it is symbolic. When we wear items like this, we are sending a message," said co-author Professor Chris Stringer of London's Natural History Museum.

"The message may be that we are powerful, or wealthy, or sexy, that we're part of a particular group, or to ward off evil. They're not just decorative; we think they had a social meaning."

Ei ihme, että Cro Magnon -ihmisillä oli Euroopassa ja kehittynyt kulttuuri, uskonto ja muu, kuten luolamaalaukset osoittavat. Heillä oli ollut pitkä aika harjoitella.

"It is difficult to imagine any use for the pierced shells rather than as personal decoration, says Vanhaeren. But the use of jewellery suggests a complex social system. Beads and pendants may be used in gift-giving, as markers of ethnic, social or personal identity, or even as amulets. "When you put a personal ornament on your body, you are sending a message to other people," she says. "It is a silent language, but very powerful."

(Juttuvihjeestä kiitos Memoria volatilis -blogille)