Urhea "heikompi astia"
Lady Mary Bankes
Corfen linnan rauniot
Naisia on usein nimitelty "heikommiksi astioiksi" ja Lady Antonia Fraser on kirjoittanut 1600-luvun englantilaisista naisista tämän nimisen kirjankin. Hän kertoo monen "heikomman astian tarinan" Englannin sisällissodan aikoina.
Eräs näistä oli Lady Mary Bankes, jonka hautakirjoitus kertoo hänellä olleen "constancy and courage above her sex". Hän puolusti Corfen linnaa kahdessa piirityksessä sisällissodan aikana ja linna sortui vain petoksella.
Ensimmäinen piiritys alkoi, kun Sir John Bankes lähti kuninkaan joukkoihin ja jätti linnaan vaimonsa ja kaksi tytärtään, naispuolisen palvelusväen ja viisi sotilasta. Parlamentin joukkoja oli 500-600 miestä. He aloittivat vaatimalla Lady Mary Bankesia luovuttamaan linnan isot tykit. Lady kävi sitkeitä neuvotteluja, mutta vaihtoi tykit lopulta ruokatarpeisiin. Neuvottelujen aikana hän sai yli 50 miehen vahvistuksen ympäröivistä kylistä. Kun piiritys lopulta alkoi 23. kesäkuuta 1643, linnaa pommitettiin armottomasti mm. läheisen kirkon tornista. Toisaalta ladyn miehissä oli hyviä ampujia - riistanvartijoita ja muuta aseisiin tottunutta väkeä. Piirittäjien päällikön Sir Walter Erlen kerrotaan pelänneen niin tarkka-ampujia, että hän pukeutui karhuntaljaan ja ryömi ympäriinsä nelinkontin. Kuuden viikon piirityksen aikana linnasta tehtiin useita iskuja ulos ruokatarpeita hankkimaan - kerrän piiritetyt toivat linnaan kahdeksan lehmää ja sonnin. Piirittäjien viimeisessä hyökkäyksessä linnan ylävarustuksia puolustivat lady itse, hänen tyttärensä ja muut naiset, jotka heittelivät hyökkääjien päälle kiviä ja palavia hiiliä sellaisella tarmolla, että rynnäkkötikkaita ei saatu pystytettyä. Piirittäjät menettivät 100 miestä ja häipyivät yön selkään.
Toinen piiritys alkoi vasta, kun Sir John oli kuollut ja rojalistit hävinneet Nasebyn taistelun. Tällä kertaa Lady Mary Bankes puolusti linnaansa kaksi kuukautta, kunnes eräs hänen puolustajistaan, eversti Pitman, päätti vaihtaa puolta. Hän lähti linnasta tekosyynään lunnasneuvottelut parlamentin joukkojen vangiksi joutuneesta veljestään ja toi mukanaan noin sata miestä "vahvistamaan puolustusta". Uudet puolustajat olivat parlamentin miehiä ja valtasivat linnan sisältä päin. Jonkin tarinan mukaan Lady Mary olisi vielä linnoittautunut tornihuoneeseensa, kunnes hänelle ja linnan naisille taattiin turvallinen lähtö ja Lady Marylle oikeus viedä mennessään myös linnan avaimet (joita hän muotokuvassaan voitonriemuisesti puristaa). Ajan sääntöjen mukaan piirityksen alettua naiset, lapset ja siviilit laskettiin vihollisiksi aikä heitä usein säästetty.
Linna räjäytettiin ruutipanoksilla sen jälkeen, kun se oli perusteellisesti ryöstetty. Sisällissodan päätyttyä Lady Mary ja hänen poikansa kävivät vuosikausien oikeustaistelua ryöstetyn omaisuuden palauttamiseksi ja onnistuivat osittain. Sir Walter Erle, karhuntaljamies, kirjoitti 1661 (ladyn kuolinvuonna) "olleensa tietonsa mukaan viaton kuin vastasyntynyt, kunnes hänen omasta talostaan sattui löytymään joitakin Lady Maryn tavaroita, jotka oli pantu sivuun vastaista käyttöä varten".
Eräs näistä oli Lady Mary Bankes, jonka hautakirjoitus kertoo hänellä olleen "constancy and courage above her sex". Hän puolusti Corfen linnaa kahdessa piirityksessä sisällissodan aikana ja linna sortui vain petoksella.
Ensimmäinen piiritys alkoi, kun Sir John Bankes lähti kuninkaan joukkoihin ja jätti linnaan vaimonsa ja kaksi tytärtään, naispuolisen palvelusväen ja viisi sotilasta. Parlamentin joukkoja oli 500-600 miestä. He aloittivat vaatimalla Lady Mary Bankesia luovuttamaan linnan isot tykit. Lady kävi sitkeitä neuvotteluja, mutta vaihtoi tykit lopulta ruokatarpeisiin. Neuvottelujen aikana hän sai yli 50 miehen vahvistuksen ympäröivistä kylistä. Kun piiritys lopulta alkoi 23. kesäkuuta 1643, linnaa pommitettiin armottomasti mm. läheisen kirkon tornista. Toisaalta ladyn miehissä oli hyviä ampujia - riistanvartijoita ja muuta aseisiin tottunutta väkeä. Piirittäjien päällikön Sir Walter Erlen kerrotaan pelänneen niin tarkka-ampujia, että hän pukeutui karhuntaljaan ja ryömi ympäriinsä nelinkontin. Kuuden viikon piirityksen aikana linnasta tehtiin useita iskuja ulos ruokatarpeita hankkimaan - kerrän piiritetyt toivat linnaan kahdeksan lehmää ja sonnin. Piirittäjien viimeisessä hyökkäyksessä linnan ylävarustuksia puolustivat lady itse, hänen tyttärensä ja muut naiset, jotka heittelivät hyökkääjien päälle kiviä ja palavia hiiliä sellaisella tarmolla, että rynnäkkötikkaita ei saatu pystytettyä. Piirittäjät menettivät 100 miestä ja häipyivät yön selkään.
Toinen piiritys alkoi vasta, kun Sir John oli kuollut ja rojalistit hävinneet Nasebyn taistelun. Tällä kertaa Lady Mary Bankes puolusti linnaansa kaksi kuukautta, kunnes eräs hänen puolustajistaan, eversti Pitman, päätti vaihtaa puolta. Hän lähti linnasta tekosyynään lunnasneuvottelut parlamentin joukkojen vangiksi joutuneesta veljestään ja toi mukanaan noin sata miestä "vahvistamaan puolustusta". Uudet puolustajat olivat parlamentin miehiä ja valtasivat linnan sisältä päin. Jonkin tarinan mukaan Lady Mary olisi vielä linnoittautunut tornihuoneeseensa, kunnes hänelle ja linnan naisille taattiin turvallinen lähtö ja Lady Marylle oikeus viedä mennessään myös linnan avaimet (joita hän muotokuvassaan voitonriemuisesti puristaa). Ajan sääntöjen mukaan piirityksen alettua naiset, lapset ja siviilit laskettiin vihollisiksi aikä heitä usein säästetty.
Linna räjäytettiin ruutipanoksilla sen jälkeen, kun se oli perusteellisesti ryöstetty. Sisällissodan päätyttyä Lady Mary ja hänen poikansa kävivät vuosikausien oikeustaistelua ryöstetyn omaisuuden palauttamiseksi ja onnistuivat osittain. Sir Walter Erle, karhuntaljamies, kirjoitti 1661 (ladyn kuolinvuonna) "olleensa tietonsa mukaan viaton kuin vastasyntynyt, kunnes hänen omasta talostaan sattui löytymään joitakin Lady Maryn tavaroita, jotka oli pantu sivuun vastaista käyttöä varten".
Corfen linnan rauniot
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home