tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Cesare Lombroso ja atavistiset rikolliset


Italialainen Cesare Lombroso (1835-1909) kehitti teorian synnynnäisestä rikollisuudesta, jonka tunnistaa ulkoisista piirteistä. Hänen kirjansa L'Uomo Delinquente (Rikollinen mies) ilmestyi 1876 ja La Donna Delinquente (Rikollinen nainen) 1893. 1870-luvulla tehtiin ensimmäiset Neandertal-löydöt ja Lombroso sai niistä vaikutteita. Hänen teoriansa mukaan jotkut yksilöt ovat perinnöllisesti taantuneet Neandertal- tai apinavaiheeseen. Rikolliset tunnistaa siis seuraavista piirteistä:

- suuret, eteenpäin työntyvät leuat
- luisu otsa
- korvat, jotka ovat joko suuret tai hyvin pienet ja ulkonevat
- haukkamainen nenä tai paksut huulet
- pitkät käsivarret
- kihara tai naisellinen tukka
- epäsymmetriset piirteet

Kun Lombroso muotoili teorioitaan, Italiassa oli kovat ajat. Erityisesti Etelä-Italian köyhyys tuotti rikollisuutta, joka kovasti huoletti varakkaampia. Teoria rikollisten atavistisesta perinnöstä osui ja upposi, varsinkin kun Lombroso pani samaan nippuun myös useita sairauksia. Hän luokitteli rikolliset rikollisesti mielenvikaisiksi, potentiaalisiksi rikollisiksi (sama tyyppi kuin synnynnäiset rikolliset, mutta aloittaa myöhemmin) ja synnynnäisiksi rikollisiksi. Rikollisesti mielenvikaisia olivat

those afflicted with general paralysis, melancholia, dementia, and pellagra, as well as idiots and imbeciles constitute the insane criminal. In addition to these, Lombroso makes exceptions for the special forms of criminal insanity to include those afflicted with alcoholism, epilepsy and hysteria.(Mehala Arjunan, 2000)
Synnynnäisten rikollisten fyysiset tuntomerkit on jo listattu. Lisänä ovat myös tunteettomuus kivulle, terävä näkö ja hajuaisti ja suurempi voima ruumiin vasemmalla puolella sekä vasenkätisyys. Atavistiset rikolliset tunnistaa myös halusta koristautua ja runsaista tatuoinneista. Näin siis Lombroso.

Rikolliset naiset ovat vielä pahempia. He ovat aktiivisempia ja julmempia kuin miehet. Yleisesti ottaen naisilla on vähemmän rikollista atavistisuutta, koska he jo sukupuolena ovat atavistisia; laiskoja, lapsen kaltaisia ja häilähteleviä. Lombroso jakoi kirjassaan La Donna Delinquente naiset tavallisiin, prostituoituihin ja rikollisiin. Ulkomuoto paljastaa tässäkin tapauksessa. Hän oli mm. havaitsevimaan, että prostituoiduilla oli levämpi väli isonvarpaan ja muiden varpaiden välissä kuin tavallisilla naisilla todisteena taantumisesta apinavaiheeseen. Rikollisilla taas oli uurteita kasvoissaan.

Luonnollisesti Lombroso myös luokitteli mustat ja keltaiset atavistisemmiksi kuin valkoiset, joilla ruumiin ja aivojen puoliskojen symmetria on kehittynyt täydellisyyteen.

Lombroso assumed that whites were superior to non-whites by heredity, and Africans were the first human beings that evolved upwards and positivly to yellow then white. Racial development was signified by social progress from primitive to modern, "only we white people have reached the ultimate symmetry of bodily form" Lombroso stated in 1871.


Lombroso sovelsi teorioitaan myös käytännössä. Esimerkin tarjoaa Stephen Jay Gouldin siteeraama tapaus, jossa rikas maanviljelijä murhattiin. Joku muisti nähneensä lähistöllä kulkurin; muuta todistetta ei ollut. Lombroso tutki miehen:

"Upom examination I found that this man had outstanding ears, great mxillaries and cheek bones, lemurine appendix, division of the frontal bone, premature wrinkles, sinister look, none twisted to the right - in short, physiognomy approaching the criminal type, pupils very slightly mobile... a large picture of a woman tattooed upon his breast... He had an epileptic aunt and an insane cousin, and investigation showed that he was a gambler and an idler. In every way, then, biology furnished in this case indications which, joined with the other evidence, would have been enough to convict him in a country less tender toward criminals. Notwithstanding this he was aquitted."
Tatuoitujen vasenkätisten seuraa on siis syytä karttaa, varsinkin, jos he ovat harovarpaita.

Lombroson luonnostelemia vankilatatuointeja

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella vallalla ollut humoraalipatologia vaikuttaa tosiaan nykyihmisen näkövinkkelistä huvittavalta. Ihmisen fyysisestä olemuksesta tehtiin mitä rohkeimpia pätelmiä hänen älykkyydestään ja juuri esimerkiksi tapuvaisuudesta varasteluun.

Toisaalta tuo ei ole ihme, nimittäin 1800-luvulla olitiin ylioptimistisia Darwinismin suhteen. Lopultahan tuo johti eugeniikkaan, eli siihen, että esimerkiksi rikollisia tai mielisairaita kiellettiin lisääntymästä, koska taipumusten ajateltiin periytyvän suoraan. Ei voi sanoa muuta kuin että onneksi tiedämme nykyään enemmän perinnöllisyydestä ja ympäristän vaikutuksesta ihmisen käyttäytymiseen. :)

Kiva tämä sinun blogisi. Juuri sen tässä hiljattain löysin ja nyt seuraan jutusteluasi innolla!!

8:25 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home