sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Spontaani palaminen

Krook "Kolean talon" TV-versiossa

Ne, jotka (minun laillani) ovat seuranneet televisiossa Charles Dickensin "Koleaa taloa" (Bleak House), ovat varmaan kiinnittäneet huomiota vuokraisäntä Krookin outoon kuolemaan. Hän joi giniä ja syttyi sisäpuolelta palaen nopeasti pelkäksi rsvaiseksi tuhaksi.

Kohtaus on herättänyt huomiota siitä asti, kun kirja julkaistiin. Dickens joutui julkisesti puolustamaan krijaansa. Hän lisäsi kappaleen, jossa ilmoitti tutkineensa ilmiötä huolellisesti:

"Some of these authorities (of course the wisest) held with indignation that the deceased had no business to die in the alleged manner; and being reminded by other authorities of a certain inquiry into the evidence for such deaths, reprinted in the sixth volume of the Philosophical Transactions; and also of a book not quite unknown, on English Medical jurisprudences; and likewise of the Italian case of the Countess Cornelia Baudi as set forth in detail by one Bianchini ... and also of the testimony of Messrs. Fodere and Mere, two pestilent Frenchmen who would investigate the subject; and further of the corroborative testimony of Monsieur Le Cat, a rather celebrated French surgeon ... Still they regard the late Mr. Krook's obstinacy, in going-out of the world by any such by-way, as wholly unjustifiable and personally offensive."

Ihmisen spontaani palaminen on eräs urbaaneista myyteistä, joista kerrotaan nykyaikanakin. Tarinoita on kolmensadan vuoden ajalta. Ensimmäiset kirjalliset väitteet löytyvät vuodelta 1673, Jonas Dupontin kirjasta
De Incendiis Corporis Humani Spontaneis. Vuonna 1999 BBC teki aiheesta dokumentin, jossa todettiin, että kyseessä on ns. kynttilänsydänefekti; vaatteet toimivat kynttilänsydämenä, ja ihmisen rasva palaa kuin kynttilä. Toiset taas haluavat uskoa todelliseen, sisältä alkaneeseen palamiseen. Tapauksia löytyy ainakin viime vuosikymmenelle asti.

Viktoriaanisena aikana uskottiin vakaasti, että yletön alkoholin käyttö (etenkin naisten - 80% uhreista on naisia) johtaa tähän tilaan. Näinhän Dickenskin sen kuvasi; voimakas gini pullon suusta juotuna johtaa tuhoon. Urbaanilegenda ei ota kantaa ilmiön syihin. Joka tapauksessa uskovia ja epäilijöitä löytyy jatkuvasti. Maailma on epävarma paikka ja täynnä kummallisuuksia.

Dickensin ajan kuvitusta "Bleak Houseen"

2 Comments:

Blogger Ripsa said...

No vihdoinkin.

Sarjaa en ole nähnyt mutta ensimmäistä kertaa elämässäni saan todistuksen siitä että en ole mahdollisesti nähnyt omiani.

Oli kylmä talvipäivä Tampereella joskus ehkä vuonna 1966. Olin menossa kiivaasti kotiin lähelle vanhaa Kauppista, kun huomasin siinä seinustalla hahmon joka otti ja oikaisi yhtäkkiä koipensa. Semmoinen oikea puliukko.

Minä juoksin kiivaasti sisälle ja soitin ambulanssin, sitten takaisin ulos katsomaan hengittikö pultsari vielä. Kyllä se hengitti. Siltä tuli suusta ja nenästä sinistä savua. Oli siis kirkas keskipäivä. Minä en ollut kuin ehkä jonkin taidehissan luennon vaikutuksen alainen.

Ambulanssi tuli äkkiä ja sanoin niille juipeille että se on kovasti sairas kun se hengittää ulos sinistä savua. Eivät vastanneet mitään.

Ehkä minä näytin liian humanistilta niiden makuun.

11:10 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

En ole koskaan tätä nähnyt luonnossa kuten edellinen kirjoittaja, mutta luettani ilmiöstä se on jotenkin "kiehtonut" minua.

Iltalehtityyppiseen materiaaliin nojautuen olen antanut itselleni ymmärtää että Lahdessa on mies joka on syttynyt spontaanisti tuleen peräti kaksi eri kertaa. Kumpainenkaan tapaus ei koitunut kuolemaksi. Lieköhän kyseessä eri ilmiö?

10:38 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home