Soay-lampaat

Soay-lampaita rautakauden kylässä

Kun nyt näin pääsiäisenä syödään paljon lammasta, pohdin, mikä olisi varhaisin lammas, jota ihmiset ovat Välimeren alueen ulkopuolella kasvattaneet ja hyväkseen käyttäneet. Hyvä ehdokas on soay-lammas. Se on saanut nimensä Soayn saaresta. Soay on vanhaa skandinaviaa, Sauda-ey eli lammassaari. Soay kuuluu St. Kildan saariryhmään, joka taas on Atlantilla ulompien Hebridien takana Skotlannin rannikolla. Hebrideille muuttaneet skandinaavit näköjään löysivät jo lampaat kotiutuneina saaren karuihin oloihin.

St. Kildan saarilla on ollut asutusta 4000-5000 vuotta, ja lampaat ovat luultavasti tulleet jo pronssikautisten asuttajien mukana. Saari on nykyään asumaton, ja lampaat elivät siellä villeinä, kunnes niitä siirrettiin saariryhmän toiselle, Hirtan saarelle. Pieniä ryhmiä soay-lampaita elää nyt joillakin rautakauden elämää tutkivilla maatiloilla ja myös Yhdysvalloissa, jossa lammasrotuun on miellytty.

Soay-lammas on ilmeisesti ollut kelttien kotieläin pronssikaudelta saakka. Se muistuttaa enemmän vuohta kuin lammasta, mutta villan laatu on jo pehmeämpi kun moufflon-lampaan, jota jotkut pitävät ensimmäisenä kesytettynä lampaana. Soayta ei luultavasti pidetty lihan, vaan taljojen ja villan vuoksi. Se on erittäin ketterä ja pystyy hyppäämään 2-metrisenkin aidan yli. Sillä ei myöskään ole varsinaista laumavaistoa. Lammaskoirat eivät pysty ajamaan soay-laumaa, vaan ne pikemminkin hajaantuvat kuin hyökkäyksen edellä. "Keltit"-kirja väittää niiden jopa hyökkäävän lammaskoirien kimppuun, mutta tätä tietoa eivät soay-lammasta käsitelleet Internet-sivut toista.

"Sun"-lehti herätti lyhytaikaisen sensaation vuonna 2002 väittämällä, että soay-lampaat syövät lihaa. Vahvistuksena oli lintuprofessorin todistus, että hän oli nähnyt lampaiden hyökkäävän hanhenpoikasen kimppuun, syövän sen luineen ja sulkineen ja yrittävän tavoittaa toistakin poikasta. Lisäksi lehti väitti, että noin 40 lampaan lauma olisi ahdistanut polkupyörällä ajavan maatalon emännän rinnettä alas niin, että tämä kuoli. Seurauksena oli Internetissä pieni aalto "tappajalammas"-tarinoita. Toiset asiantuntijat vakuuttivat, että soay-lampaat saattavat syödä esimerkiksi lintujen sulkia saadakseen hivenaineita, mutta niiden tappajanvaistoista ei ole todisteita.

Suomenlammas ei häpeä sukupuussaan soeytä. Suomenlampaatkin ovat olleet ihmisten seurana varhaiselta rautakaudelta asti ja suuresti arvostettu.