Muistin mutkat
Muistin toiminta on mielenkiintoinen juttu. Discovery-kanavalta tuli ohjelma UFOista, joka valotti tunnettua, mutta usein sivuutettua muistikysymystä. Aloitan tiedoista Roswellin tapauksesta.
Vuonna 1947 Roswellin pikkukaupungin läheltä löytyi outoa sälää; tinafolion näköistä materiaalia, puusäleitä, tummaa kangasta. Armeija tuli keräämään rojut pois ja ilmoitti, että ne ovat peräisin säähavaintopallosta. Keräysoperaatioon osallistunut majuri näytti rojut vaimolleen ja silloin 11-vuotiaalle pojalleen, ja paikallislehden reportteri teki jutun ja pani lehteen muutaman kuvan. Siinä kaikki.
30 vuotta myöhemmin majuri alkoi väittää, että kyseessä oli armeijan peiteoperaatio. Esiin ilmestyi silminnäkijöitä, ja vielä enemmän tarinoita, jotka olivat kulkeneet suusta suuhun. Erään tarinan mukaan armeija oli ottanut ambulanssin ja vienyt sillä jotakin pois.
Kului vielä kaksikymmentä vuotta, ja armeija paljasti, että se oli aikoinaan kokeillut isoilla vakoilupalloilla. Väitetyt "säähavaintopallot" olivat näitä, peitenimellä "Mogul" varustettuja palloja. Tarinat ovat levinneet, varsinkin, koska Roswellin pikkukaupunki elää UFO-jutulla kuten Loch Nessin seutu hirviöllään.
Tästä pääsen muistikysymykseen. Discovery-sarjan psykologi kehitti kokeen. Koehenkilöt tiesivät osallistuvansa kokeeseen, jossa tutkittiin, muuttuvatko muistikuvat kuukauden aikana. He lähtivät lyhyehkölle erämaakävelylle, ja oppaana toimi paikallinen maanomistaja. Osallistujilla oli päähineeseen kiinnitetty kamera, joka tallensi kaiken, mitä itse kukin näki. Opas esitteli eri kasveja reitillä - "tähän puuhun tulee hedelmiä syksyllä - tämän kaktuksen hedelmiin kerääntyy nestettä". Reitin varrella oli valkoisella nauhalla erotettu alue, ja aluetta vartioi aseistettu sotilas, joka ei kiinnittänyt mitään huomiota ohikulkijoihin. Opas sanoi: "Tähän on pudnonnut jotakin viime torstaina. Minäkään en saa mennä alueelle, vaikka omistan maan. Olkaa hyvä ja kävelkää nopeasti ohi älkääkä ylittäkö nauhaa." Sitten hän jatkoi luonnon esittelyä, ja noin 20 minuutin kuluttua retki päättyi.
Kuukautta myöhemmin osallistujilta kyseltiin matkan vaiheista. Heidän kvuauksensa pitivät jokseenkin hyvin yhtä kameroiden tallentaman tiedon kanssa, kunnes heiltä tiedusteltiin nauhan erottamasta "laskeutumis"alueesta. He olivat saaneet vapaasti keskustella muistikokeesta kuukauden aikana.
Eräs osanottaja sanoi, että alueella oli ollut aseistettuja vartijoita, jotka olivat kieltäneet heiltä pääsyn. Lisäkysymysten aikana hän kävi epävarmaksi vartijoiden lukumäärästä, mutta vahvisti, että nämä olivat kieltäneet ylittämästä "keltaista nauhaa". Useat muut vahvistivat, että vartijoita oli ainakin kaksi, ja että nämä olivat tähdänneet heitä aseilla.
Eräs nainen antoi erittäin yksityiskohtaisen kuvauksen vartijoista. Heitä oli ollut useita, ja heillä oli ollut mustat naamiot kasvoilla. He olivat uhanneet retkeläisiä aseilla. Nainen sanoi pelänneensä voimakkaasti ja siirtyneensä toisen retkeläisen taakse, niin että tämä oli ollut "luodin tiellä". Hän snaoi pelkäävänsä vieläkin, kun tapahtuma palasi mieleen.
Viimeksi mainitun naisen kamera näytti, että hän ei itse asiassa ollut huomannut edes yksinäistä vartijaa. Voimakkaat muistikuvat olivat syntyneet vasta, kun joukko oli keskustellut tapahtuneesta keskenään. Psykologi sanoi, että kukaan ei ollut valehdellut, ja kaikki olivat valmiit vannomaan näkemänsä oikellisuudesta "äitinsä haudan kautta".
Nämä mustikuvat siis kehittyivät kuukauden aikana, eivät 30 vuoden.
Liitän jälkikirjoituksena muiston työelämästäni. Työpaikan alueella tehtiin remonttia. Eräs remonttimiehistä tuli toimistoon ja pyysi saada soittaa. Hän hoiti puhelunsa ja lähti, koko juttuun meni ehkä 15 minuuttia. Hänen poistuttuaan eräs miehistä kysyi: "Minkä värinen kypärä tuolla miehellä oli?" Aloimme pohtia. Minä muun muassa en muistanut, että hänellä edes oli kypärää (olimme tietysti tehneet töitämme koko ajan, mutta toisaalta mies oli seissyt keskellämme puhumassa). Useimmat päätyivät siihen tulokseen, että kypärä oli keltainen, koska rakennusmiesten kypärät ovat keltaisia. Lopulta työmaalle lähetettiin vakoilija. Mies oli sähkömies ja kypärä oli ollut sininen. Se silminnäkijähavainnoista.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home