Omar Khaijam

Rubaiyat-ruusulajike

On ruusun aika, riemuita nyt tahdon oikein - se on:
lakia vastaan sotivan minä aion tehdä teon...

Omar Khaijam sopii hyvin vapun runoilijaksi. Omar kuuluisa matemaatikko muistuttaa ylioppilaiden tiedon tutkinnasta. Khaijam teltantekijä on sovelias suojelija vappua marssiville työläisille. Omar ajattelija antaa vauhtia Jeesus-marssille. Ja Omar viinin ja rakkauden runoilija on tausta kaikille vapun juhlijoille.

Sain elon tiellä ihmisiä monta tuttavaksi,
mut onnellisia näin lajia vain kaksi:
oli toinen tarkoin selvillä hyvästä ja pahasta
ja toinen niistä hullua ei tullut hurskaammaksi.

Omar Khaijam syntyi joskus 1026-1048 (lähteet vaihtelevat) Nishapurissa. Kaupunki ei päässyt paljon Omaria vanhemmaksi. Seljukit pitivät Nishapuria dynastian pääkaupunkina vv. 1037 - 1153. Sitten kaupunki ryöstettiin useita kertoja, ja myös maanjäristykset tuhosivat sitä. 1200-luvulla Nishapur oli raunioina.

Tulevaa älä ikävöitse aikaa
ja kerran mennyttä älä kyynelöitse aikaa.
Vain käteisraha Nykyisyys on käypää!
Ei ole menneistä, ei tulevista taikaa.

Nishapurin lähistöllä sijaitsi myös muinainen Tus, josta Omar kirjoitti säkeitään. Nishpurin ja Tusin seutu on kuuluisaa turkooseistaan.

Djamshidin malja haipui haipumalla,
ja Iram ruusuineen on hiedan alla -
mut vielä hehkuu viinin rubiinit
ja kukkii ruusut virran vierustalla.

Omarilla tunne kuoleman läsnäolosta pukeutui usein kuviksi savesta, josta tehdään maljoja, ja ihmisestä, joka muuttuu aikanaan saveksi ja jälleen maljaksi. Nishapurin seutu oli kuuluisa kauniista savimaljoistaan, jotka varmaan väikkyivät runoilijan mielessä - elleivät peräti levänneet kirjoitusalustalla.

Kun nostin savimaljan huulilleni
elämän salat siltä kuullakseni -
se kuiskas: "Juo! Juo, kun on elon-aikas!
Ei palaa aika, joka kerran meni..."

Aikansa uskonoppineille Omar oli lähinnä uskoton. Häntä ei ole koskaan kuolemansa jälkeenkään hyväksytty runoilijaksi idässä, vaikka länsimaissa häntä rakastetaan. Edward FitzGeraldin luovat käännökset, "Rubayyat", kuuluvat englanninkielen rakastetuimpiin runoihin, ja Toivo Lyyn suomennokset (tämän blogin sitaatit ovat kaikki Toivo Lyyn käännöksiä) elävät tänä päivänäkin.

Nyt säästä mua tuskalt' ankealta,
nyt pahat työni peitä maailmalta:
oi, tänään onnellinen anna minun olla!
Lyö huomenna - nyt mieltäs, Herra, malta!