perjantaina, huhtikuuta 22, 2005

Suuri kuuhuijaus



New Yorkissa vastaperustettu "The Sun"-lehti onnistui kehittämään huijauksen, joka on jäänyt lehdistöhistoriaan. 25. elokuuta 1835 lehti julkaisi uutisen, jonka mukaan Uranuksen löytäjän, tunnetun tähtitieteilijä Sir Willian Herschelin poika, Sir John Herschel, oli mullistavalla uudella kaukoputkellaan nähnyt elämää Kuussa.

Sir John Herschel oli matkustanut Etelä-Afrikkaan perustamaan observatoriota uudelle, tehokkaalle kaukoputkelleen. Huijauksen kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä; hän ei itse asiassa saanut edes tietää siitä ennen kuin juttu oli saavuttanut päätöksensä. Huijauksen takana oli Richard Adams Locke, joka väitti saaneensa käsiinsä "Edinburgh Journal of Science" -lehden vielä julkaiemattoman artikkelisarjan. Sen niminen lehti oli juuri lopettanut toimintansa.

Kuutarinat nostivat "The Sun" -lehden levikin yli 19 000 kappaleen painokseen; siitä tuli maailman laajalevikkisin lehti. Jutun paljastuminenkaan ei vähentänyt "The Sunin" levikkiä.

Tarinat, joita Locke lehdelle kirjoitti, olivat hilpeän mielikuvituksellisia. Ensin hän väitti, että Kuussa oli kaukoputkella nähty tiheitä mattoja punaisia kukkia, jotka muistuttivat suuresti unikkoja. Myös metsää ja sininen järvi oli osunut kaukoputken näkökenttään. Tämä maisema oli kansoitettu eläimillä, mm. puhvelilaumalla ja sinisillä vuohilla; myös yksisarvinen oli nähty.

Tarina eteni. Seuraavissa numeroissa ilmoitettiin, että Kuussa oli nähty ihmisenkaltaisia, lepakkosiipisiä olentoja, joilla näytti olevan korkea kulttuuri. He olivat rakentaneet jopa temppelin safiirista. Temppelin pylväät olivat 20 metriä korkeita ja kaksi metriä paksuja. Tällä kohdalla tarinaa Locke valitettavasti petti lukijansa. Hänen mielikuvituksensa ehtyi ja hän päätti artikkelisarjansa kuvaukseen siitä, miten kallisarvoinen kaukoputki oli tuhoutunut, koska aurinko oli paistanut suoraan sen linssiin.

Kuun lepakkoihmiset kiihottivat Maan ihmisten mielikuvitusta. Suunniteltiin jopa keinoja lähettää retkikunta käännyttämään näitä olioita kristinuskoon. Tässä vaiheessa Locke antoi ymmärtää, että tarina ehkä ei pitänytkään paikkaansa, joskin vieritti syyn huijauksesta "Edinburg Journal of Sciencen" tiliin.

"The Sun" jatkoi tavallaan toimintaansa vuoteen 1967, joskin matkalla tapahtui useita sulautumisia muihin lehtiin ja nimenvaihdoksia. Tämänhetkinen "New York Sun" ei ole mitenkään yhteydessä "The Suniin".

Mark Helprinin fantastisessa New York -kuvauksessa "Talvinen tarina" "The Sunilla" on tärkeä rooli. (Fantastisella tarkoitan kirjan kuvausta, en arvoarvostelmaa. "Liian kunnianhimoinen" olisi Helprinin kirjalle sopiva määritelmä. Kannattaa kuitenkin lukea.)