La Samaritaine

Fragonard Cognacq-Jayn museossa

Pariisin vanhin tavaratalo, La Samaritaine, suljetaan määräämättömäksi ajaksi huonon paloturvallisuuden vuoksi - tavaratalo on tuottanut tappiota viime aikoina. Sääli. Tavaratalo rakennettiin 1869 rue du Pont-Neufille. Se sai nimensä Pont-Neufin sillan pilarissa olleesta vesipumpusta, josta Pariisin keskustan asukkaat hakivat käyttövetensä. Pumppua koristi kuva samarialaisnaiseta tarjoamassa juotavaa Jeesukselle.

La Samaritaine rakennettiin uudestaan 30 vuotta myöhemmin. Sitä rakennettiin vuodesta 1910 vuoteen 1928, koska ensiksi valmistunut, metallirunkoinen pohjakerros oli liian moderni ajan makuun. Rakennus sai kiviverhoilun art deco -tyyliin. Kaikki matkaoppaat ovat muistaneet tavaratalon valmistumisen jälkeen ylistää sen kattoterassia, josta aukenivat upeat näköalat yli Pariisin. Nyt on turistien haettava uusi näköalapaikka.

Tavaratalon perustaja Ernest Cognacq ja hänen vaimonsa Louise Jay olivat huomattavia taiteenkeräilijöitä. Kun Ernest Cognacq vuonna 1928 kuoli, hän testamenttasi kokoelman ja heidän asuintalonsa valtiolle. Talosta tehtiin Le Musee Cognacq-Jay. Se on viehättävä pikku mueo, johon valitettavan harva turisti eksyy. Kun kävin siellä, olin ainoa asiakas. Tuntui kuin omistajat olisivat millä hetkellä tahansa astuneet viereisestä huoneesta kysymään, milläa asioilla liikun.

Emile Zolan "Naisten aarreaitta" perustuu osittain La Samaritaine -tavarataloon. Pariisin toinen kunnianarvoisan vanha tavaratalo, vuonna 1852 perustettu Bon Marché, oli Zolan innoituksen lähde, mutta tavaratalon arkkitehtuurin kuvaus kirjassa on paremminkin La Samaritainea.