Nooan Arkki - anomalia Araratilla

Anomalia Araratin ilmakuvassa

Raamatullinen tarina, Nooan Arkki, on monien mielestä todella ollut olemassa, ja lisäksi on vieläkin löydettävissä. Arkin etsijöitä ilmestyy koko ajan - viimeisin retkikunta pysähtyi jäljilleen viime syksynä. Satelliitti- ja ilmakuvista etsitään Raamatun mukaista arkkia - neliömäistä rakennelmaa, jonka pituus on noin 150 metriä. Useista kuvista on rengastettu erilaisia muodostelmia. Luonnollisesti tuntuu yksinkertaiselta idealta mennä ja kiivetä katsomaan, mutta se on odottamattoman vaikeaa.

Ararat-vuori on Turkin itäosassa, aivan Iranin rajalla, suoraan aseiden salakuljettajien reitillä. Vuori on tulivuori, jonka muoto on vaihdellut, ja useimmat arkin löytäjät ovat sijoittaneet löytönsä jäätiköille, jotka tapaavat siirtää tai jauhaa murskaksi niille päätyneet kappaleet vähemmässäkin ajassa kuin arkin tarinan mukaan on kulunut. Siitä huolimatta monet uskovat vakavissaan löytävänsä arkin ja kävelevänsä sen kansilla. Arkkidekaani John Joseph Nouri vakuutti niin tehneensä vuonna 1892. Tämä siitä huolimatta, että Omar Ben al-Khatab 1200-luvun tarinan mukaan siirsi arkin jäännökset pois Araratilta ja rakensi niistä moskeijan.

Nooan arkin tarinassa on muitakin ongelmia kuin arkin jäännösten nykyinen olinpaikka. Tarvittavan rakennelman tykötarpeet, rakentaminen, eläinten kokoaminen ja ruokkiminen kuuden kuukauden ajan ja muut pulmat saavat loogisen mielen pyörimään. Kirjallisuudessa arkkipulmia on käsitellyt Mark Twain - hänen kuvauksensa Nooan ongelmista sisältyy kirjaan "Matkakirjeitä maasta". Timothy Findley on kirjoittanut aiheesta romaanin "Suuri tulva".

Mahdollinen ratkaisu on kehitelty kirjassa "Noah's Ark and the Ziusudra Epic". Tämän teorian mukaan Nooa oli sumerilainen kuningas Ziusudra, joka Eufratin ja Tigriin suiston tulvan aikana pakkasi normaaleja kotieläimiä -vuohia, lampaita ja niin edelleen - kaupalliseen eläinten kuljetuksessa käytettyyn promuun. Kun hän saavutti sopivan kukkulan, hän vesien leviämisestä järkyttyneenä sekoitti kukkulan vuorenhuippuun. Sitten ajan tarinasepot ottivat kertomuksen ja koristelivat sitä - leijonat, tiikerit ja sen sellaiset ovat myöhempien aikojen lisäyksiä, alkutarinassa ajateltiin vain eläimiä, jotka jokainen tunsi.

Arkin ympärillä on tanssittu monilla tavoin. Sitä on käyetty rahankeräyskeinona; lahjoituksia on kerätty retkikuntiin tai kirkkojen rakentamiseen arkin mallin mukaan, eräs "arkin löytäjä" tunnusti ottaneensa "löytämänsä" puunäytteen ratapölkystä Kaliforniassa ja niin edelleen. Turvallisin tapa tutustua arkkiin voisi olla virtuaalinen, kolmiulotteinen kuva tietokoneella.

Joku saisi selittää perusongelman Raamatun tarinassa - jos Jumala hermostui ihmisiin, miksi hän halusi hukuttaa myös kaikki viattomat eläinpoloiset?