tiistaina, kesäkuuta 07, 2005

Pölynimurin isät


Viktoriaaninen pölynimuri

Pölynimuri näyttää olevan niitä keksintöjä, joilla on monta isää. Englannissa vannotaan, että pölynimurin keksi Hubert Cecil Booth (1871-1955). Tarinan mukaan Booth näki amerikkalaisen esittelevän keksintöään, jossa puhallettiin pölyä ilmaan ja toivottiin, että se menisi laatikkoon ja sieltä pussiin. Booth kysyi, miksi laite ei voisi imeä puhaltamisen sijaan. Keksijä sanoi, että se on mahdotonta, ja meni vihaisena tiehensä. Booth mietti asiaa. Hän teki kokeen; pani nenäliinan ravintolan pylyyshituolille ja imi sitä. Liina tuli likaiseksi. Booth totesi pölynimurin mahdolliseksi, jatkoi ja rakensi sellaisen. Mitä ravintolassa tuumattiin, ei ole tiedossa.

Vuonna 1901 aloitti Boothin yhtiö "British Vacuum Company" toimintansa. Systeemiin kuuluivat hevosen vetämät vaunut ja ikkunoista sisään vedettävät letkut. Laite toimi petrolilla. Joka tapauksessa Booth sai kunnian imuroida Edward VII:n kruunajaismatot.

Amerikassa, Chicagossa, kehitettiin käsin pumpattava pölynimuri vuonna 1865. Toimintaosa kätkettiiin kaappiin, jota toinen henkilö pumppasi, mainoskuvassa aviomies, joka samalla luki lehteä. Laite voitiin elegantisti naamioida vaikka kahvipöydäksi tai cocktailkaapiksi (vaikka minkä vaikutuksen teki cocktailkaapin päällä istuva aviomies, joka pomppi ylös alas istumalihaksillaan, jää arvattavaksi). Toinen osapuoli käytteli letkua ja suutinta.

Ensimmäisen sähköllä toimivan amerikkalaisen pölynimurin patentoi James Murray Spangler 1908. Hän rakensi laitteensa sähkötuulettimen moottorista, keksilaatikosta, luudanvarresta ja tyynyliinasta. Ensimmäinen ostaja oli serkku, jonka aviomiehen nimi oli - arvaatteko - William H. Hoover.

Pölynimurin historiaan kuuluu myös laite, jonka ainakin minä tunnen nimellä Matto-Mikko. Se on pienissä tiloissa kätevä, sähköä kaipaamaton roskanpoistaja, jonka toimivat osat ovat karkea, pyörivä harja ja tyhjennettävä säilytyslaatikko. Tästä keksinnöstä ottivat kunnian Melville ja Anna Bissell Grand Rapidsissa, Michicanissa. He palkkasivat laitteita tekemään joukon kotirouvia. Harjaosa tehtiin karjun harjaksista.

Riippumatta siitä, mitä hienouksia mainokset väittävät pölynimureissa olevan, perustavasti ne ovat samoja yksinkertaisia laitteita. Boothin nenäliina, jonka läpi hän imi pölyä tai Spanglerin keksilaatikko löytyvät yhä kaikista imureista, ja nimi Hoover on tarttunut pölynimuriin kuten sana aspiriini särkylääkkeisiin.

3 Comments:

Blogger Anna Amnell said...

Hyvä Mette,

viikon vanha bloggaaja ja täydellinen aloittelija kun olen näissä asioissa, ihmettelen ja ihailen kovasti kuvia, joita käytät.

Olen tulostanut itselleni Armin sivut kuvaformaateista ja lukenut Bloggerin ohjeet. Mistä Sinulle on ollut eniten hyötyä tässä asiassa? Onko jokin turvallinen paikka, josta saa todella ilmaisia kuvia, joita voisi käyttää alkuun?

11:51 ip.  
Blogger Mette said...

Maalainen teki minusta haastattelun 17.5.2005. Sen kommenteissa asiaa käsiteltiin pahoinvointiin asti. En kehdannut sanoa, että minähän meuhdon Internetissä kuin sika vatukossa. Itse asiassa minulla on iso kuvakokoelma vanhastaan CD-levykkeillä (ja kenkälaatikossa) ja käytän niitäkin. Kommenteista päätellen turvallista ei ole mikään, mutta ei ole kadun ylittäminenkään.

7:55 ap.  
Blogger Anna Amnell said...

Minullakin on paljon omia ja poikani ottamia kuvia. Ehkäpä on viisainta turvautua alussa niihin. Kunhan oppii laittamaan niitä!

Pirkko

8:33 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home