Giljotiini

Giljotiini

16. lokakuuta 1793 mestattiin Ranskan kuningatar Marie Antoinette. Kuningattaria oli mestattu ennenkin; tässä mestauksessa on merkittävää, että pääosassa oli toinen nainen, Louisette tai Guillotine, kone. Ensimmäistä kertaa kuolemasta oli tehty persoonatonta ja mekaanista.

Giljotiinin kaltaisia mestauslaitteita on käytetty keskiajasta saakka. British Museumin kokoelmissa on kuva vuodelta 1307, 'The execution of Murcod Ballagh near to Merton in Ireland 1307'. 1600-luvulla Englannissa ja Skotlannissa käytettiin giljotiinin kaltaista laitetta, jota kutsuttiin nimellä "Scottish Maiden". Rakennelmat olivat paikallisia keksintöjä, kunnes Ranskan vallankumous kehitti tasavaltalaisia ideoita. Tohtori Joseph-Ignace Guillotin kehitti ajatuksen kaikille samanlaisesta mestauksesta. Hän ei saanut ideaa eteenpäin, mutta sitten tohtori Antoine Louis vei asian kansalliskokoukseen ja prototyyppi rakennettiin ja hyväksyttiin käyttöön. Sen vuoksi giljotiinia kutsuttiin ensin nimellä louisette, mutta nimeksi vakiintui sitten guillotine. (Näin kertoo historioitsija Simon Schama, vaikka herrojen tohtoreiden yhteistyöstä on muitakin mielipiteitä.) Ranskan virallinen pyöveli, Charles-Henri Sanson, suositteli laitetta. Häntä huolestutti amatöörimestaajien käyttö Ranskan eri pikkukaupungeissa, jos käytettiin miekkaa tai kirvestä; mestaus oli taitolaji.

Giljotiinin oikea terän muoto ja paino ja oikea pudotuskorkeus piti huolellisesti kokeilla. Hurjin tarina väittää, että kokeissa käytettiin köyhäinsairaalasta saatuja vainajia. Toisten mukaan laitetta kokeiltiin sianruhoihin.

Niinpä Ranskan vallankumousta sitten levitettiin saattueilla, joiden keskellä huojui Madame Guillotinen pelottava hahmo. Demokraattinen tämä mestaustapa ainakin oli. Ensimmäinen vallankumouksen aikana giljotinoitu oli maantierosvo Nicholas-Jacques Pelletier, ja ylhäisimmät Ranskan kuningas ja kuningatar.

Giljotiinin käyttö ei loppunut Ranskan vallankumouksen mukana. Viimeinen julkisesti giljotinoitu oli Eugene Weidmann vuonna 1939. Viimeinen Ranskassa mestattu oli nimeltään Hamida Djandoubi 1977. Useat muut maat ovat käyttäneet giljotiinia, mm. Ruotsi.

Natsi-Saksa käytti giljotiinia innokkaasti. Hitlerin hallinnon aikana giljotiinilla mestattujen luku arvioidaan 16 000 - 40 000 hengen välillä. Väitetään, että Saksassa mestattava asetettiin kasvot ylöspäin, jotta hän näkisi terän putoavan. Hitler on vastuussa useammasta giljotinoidusta kuin Ranskan vallankumous.

Giljotiinistä tuli suosittu leikkikalu. Sikarileikkurina niitä löytyy meidän vuosisadallammekin - tietolähteeni läki lapsena tallaisen sikarileikkurin tamperelaisen tuomarin kirjoituspöydällä. Siinä käytettiin teränä partaterää, jonka voi vaihtaa.