Robinson Crusoen aarresaari

Robinson Crusoe ja R2D2

Juan Fernandezin saari, nykyään Robinson Crusoen saari, on vain 22 km pitkä ja 7 km leveä ja sijaitsee kaukana laivareiteistä satojen kilometrien päässä Chilen rannikolta. Niin pieneksi paikaksi sillä on melkoisesti historiaa.

Merirosvot ja kaapparit käyttivät saarta kaksi vuosisataa sen jälkeen, kun Juan Fernandez löysi asumattoman saariryhmän 1574. Kuuluisaksi ryhmän pääsaari tuli, kun Alexander Selkirk, skotlantilainen merimies, omasta pyynnöstään jäi saarelle 1701 ja pelastettiin sieltä yli neljä vuotta myöhemmin. Selkirkin tarina tuli tunnetuksi Lontoossa ja Daniel Defoe kirjoitti hänen muistelmiensa perusteella kirjan Robinson Crusoesta.

Selkirk ei ollut saaren ainoa haaksirikkoinen. Outoa kyllä, ainakin kahden saaren erakon elämään vaikutti sama mies, tutkimusretkeilijä ja merirosvo William Dampier. (Dampier itse kiisti olleensa merirosvo, mutta hän teki useimmat matkansa merirosvoaluksilla.) Hän kirjoitti matkoistaan kirjoja, joista ensimmäinen, "A New Voyage Round the World", kuvaa Juan Fernandezin saarta. Cygnet-niminen alus, jossa Dampier sillä hetkellä toimi, oli jättänyt saarelle moskiittointiaanin nimeltään Robin ja kolme vuotta myöhemmin löysi hänet hyväkuntoisena.

Dampier palasi tältä matkalta 1691. Kymmenen vuotta ja pari matkaa myöhemmin hän palasi Juan Fernandezin vesille. Samassa laivasaattueessa oli alus nimeltään Cinque-Port, josta Selkirk jäi maihin epäiltyään laivan merikelpoisuutta ja riideltyään kapteenin kanssa. Cinque-Port upposi myöhemmin ja vei mukanaan suurimman osan miehistöstään. Selkirk palasi Lontooseen merirosvoalus Dukella, jonka luotsina taas toimi Dampier.

Juan Fernandez -saarille uskotaan haudatun aarteita. Huhutaan espanjalaisesta aarteesta, suuresta määrästä inkojen kultaa. Espanjalainen merikapteeni, Juan Esteban Ubilla-Echeverria, olisi haudannut aarteen saarelle vuonna 1715. Myöhemmin brittiläinen merimies Cornelius Webb - taas yksi saaren erakko - olisi löytänyt aarteen ja siirtänyt sen uuteen piilopaikkaan. Louis Stevenson kirjoitti "Aarresaaren" näiden tarinoiden innoittamana.

Saarella on tehty etsintöjä lapioin ja kuokin ja myös modernein välinein. Syyskuussa aarteenetsintäyhtiö vannoo löytäneensä 15 metrin syvyydestä suuren kulta-aarteen. He kieltäytyvät paljastamasta aarteen paikkaa, kunnes heille taataan ainakin puolet kullasta. Chilen hallitus, jolle saaret kuuluvat, ei suostu lupaamaan hippuakaan. Aarteen on löytänyt - tai ehkä löytänyt - robotti, jonka nimi on R2D2 tai, kuten chileläiset sitä kutsuvat, Arturito. Arturito on jo tehnyt löytöjä, haudatun asearsenaalin ja kadonneen liikemiehen ruumiin. Siksi chileläiset uskovat aarteeseenkin.

Saaren ainoa aarre saattaa olla saksalainen kevyt risteilijä Dresden, jonka kapteeni upotti aluksen pitkän takaa-ajon ja meritaiselun jälkeen saaren rantaveteen vuonna 1915. Useimmiten aarretarinoiden kulta muuttuu luiksi, miksi ei tämäkin?