Eksoplaneettoja mikrolinsseillä
Hubble kuvaa Linnunradan keskustaa käyttäen pallomaista tähtijoukkoa (valkoinen tähtisikermä kuvan keskellä) suurentavana linssinä
Aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja, eksoplaneettoja, etsitään neljällä menetelmällä. Yksi on suora valokuvaus. Se on ymmärrettävästi vaikein tapa - planeetan on oltava suuri ja lähellä. Toinen tapa on mitata tähden valon sini- ja punasiirtymä. Se paljastaa tähden huojahtelun, joka johtuu sitä kiertävästä toisesta kappaleesta - planeetasta. Kolmas tapa on mitata tähden valovoima. Kun tähden ja meidän väliimme tulee pimeä kappale, valon voimakkuus heikkenee hiukan.
Neljäs tapa on mikrolinssi. Välissä oleva tähti tai tähtiryhmä saattaa voimistaa painovoimallaan tähdestä tulevaa valoa niin, että sitä kiertävät kappaleet erottuvat. Tällä tavoin on löydetty jo kaksi Maata suurempaa "super-Maata". (Toinen on 5 1/2, toinen 13 kertaa Maan kokoinen.) Tähän asti on löydetty Jupiterin kaltaisia kaasujättiläisiä, mutta nämä "super-Maat" ovat kiinteitä planeettoja. Niillä ei ole kaasukehää, ja ne ovat jäisiä - noin 200 pakkasastetta. Niillä ei siis voi olla vettä eikä minkäänlaista elämää.
Tähtitieteilijät arvelevat, että kaasuplaneettoja muodostuu Auringon kaltaisten tähtien ympärille. Punaisia kääpiöitä taas kiertävät Maan kaltaiset, kylmät planeetat. Koska kolmasosa Linnunradan tähdistä on punaisia kääpiöitä, myös jäiset planeetat saattavat lukumääräisesti ylittää kaasuplaneetat.
Toistaiseksi ei ole havaittu Maan kokoisia planeettoja. Jos meidän Aurinkokuntamme on normaali malli, Jupiterin kaltaisilla kaasuplaneetoilla voi olla sisempänä Maan kaltaisia planeettoja, mutta näistä ei ole vielä mahdollista saada suoraa havaintoa. Tähän mennessä on löydetty 170 eksoplaneettaa.
Neljäs tapa on mikrolinssi. Välissä oleva tähti tai tähtiryhmä saattaa voimistaa painovoimallaan tähdestä tulevaa valoa niin, että sitä kiertävät kappaleet erottuvat. Tällä tavoin on löydetty jo kaksi Maata suurempaa "super-Maata". (Toinen on 5 1/2, toinen 13 kertaa Maan kokoinen.) Tähän asti on löydetty Jupiterin kaltaisia kaasujättiläisiä, mutta nämä "super-Maat" ovat kiinteitä planeettoja. Niillä ei ole kaasukehää, ja ne ovat jäisiä - noin 200 pakkasastetta. Niillä ei siis voi olla vettä eikä minkäänlaista elämää.
Tähtitieteilijät arvelevat, että kaasuplaneettoja muodostuu Auringon kaltaisten tähtien ympärille. Punaisia kääpiöitä taas kiertävät Maan kaltaiset, kylmät planeetat. Koska kolmasosa Linnunradan tähdistä on punaisia kääpiöitä, myös jäiset planeetat saattavat lukumääräisesti ylittää kaasuplaneetat.
The research team said the giant icy planet probably never accumulated enough gas to grow into a Jupiter. Instead, its primordial disk of material likely dissipated, starving it of raw materials.
Toistaiseksi ei ole havaittu Maan kokoisia planeettoja. Jos meidän Aurinkokuntamme on normaali malli, Jupiterin kaltaisilla kaasuplaneetoilla voi olla sisempänä Maan kaltaisia planeettoja, mutta näistä ei ole vielä mahdollista saada suoraa havaintoa. Tähän mennessä on löydetty 170 eksoplaneettaa.
"The next step is to push the sensitivity of our detection methods down to reach Earth-mass planets," Gould [Andrew Gould of Ohio State University] said, "and microlensing is the best way to get there."
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home