Sekhmet, leijonanpäinen

Luxorista on löytynyt kuusi uutta Sekhmet-jumalattaren patsasta Amenhotep III:n temppelistä, kertovat YLE:n uutiset. Sekhmet oli hurjimpia Egyptin jumaluuksista. Hänen sanotaan syntyneen Ran, auringonjumalan silmästä kostoksi ihmisille. Kansa unohti palvoa jumaliaan ja Sekhmet raivosi yli maan ja surmasi heitä, kunnes Niili virtasi punaisena ja Ra itse sääli kansaansa. Ra opasti ihmiset tekemään runsaasti olutta, joka värjättiin punaiseksi. Sekhmet luuli sen olevan verta ja joi itsensä nukuksiin. Hänen nukkuessaan Ra muutti hänet hyväntahtoiseksi jumaluudeksi, Hathoriksi. Sen jälkeen Sekhmetin juhlassa juotiin suuria määriä punaiseksi värjättyä olutta (mikä varmaan teki juhlasta suositun). Papit kunnioittivat Sekhmetiä 300 temppelissä joka aamu ja ilta jumalattaren raivon pelossa.

Tämä on joka tapauksessa yksi tarina Sekhmetin synnystä. Toisten mukaan hän oli Egyptin vanhimpia jumaluuksia ja mahdollisesti kotoisin Sudanista, jossa leijonat ovat yleisempiä kuin Egyptissä. Sekhmetiä palvottiin eniten siellä, missä Niilin hedelmälliset rannat liittyvät erämaahan. Leijonat kuljeskelivat näillä alueilla faaraoiden aikaan. Erämaan rankaiseva aurinko oli myös tutumpi kuin jokilaakson asukkaille.

Jo ennen viimeisintä löytöä on tiedetty, että Amenhotep III oli erityisen mieltynyt Sekhmetiin.

Hundreds of Amenhotep's Sekhmet statues were found in the Theban temple precinct of the goddess Mut at South Karnak. The statues may have been made for the king's funerary temple on the West Bank of the Nile and may have been dispersed to other sites at Thebes and elsewhere beginning with the reign of Ramesses II.

On epäselvää, miksi Amenhotepilla olisi ollut niin erityinen mieltymys Sekhmetiin. Jumalattarena Sekhmet oli raivokas, mutta oikeudenmukainen; hän surmasi vain pahantekijät. Faaraon suosikkijumaluudeksi hän olisi näin ollut sopiva - lain raivokas toteuttaja. Muutamat yksityskohdat panevat epäilemään, oliko faaraolla henkilökohaisempia syitä. Amenhotepin päämielenkiinto faaraona kohdistui Sudaniin, jonne hän teki kuningasmatkansa ja jossa hän soti. Hänen päävaimonsa ja kruununprinssin äiti Teje on todennäköisesti ollut sduanilainen. Toinen näkökohta on se, että vaikka Amenhotepin ajan virallinen jumaluus oli Amon-Ra, jotkut arvelevat, että Amenhotep alkoi Atonin palvonnan. Aton on tunnettu auringonjumalana, ja Amenhotepin poika oli Ekhnaton, joka syrjäytti Amonin (joksikin aikaa). Jotkut lähteet epäilevät, että Ekhnaton palvoi nimenomaan isäänsä Atonina. Aton tai Aten oli auringonjumalan lempeä versio, Sekhmet erämaan raivoisa aurinko. Amenhotep on voinut pelata valtapelejä papiston kanssa ja pyrkiä sivuuttamaan Amon-Ran. Siinä tapauksessa on ymmärrettävää, että Ekhnaton, joka ei ollut soturi, kääntyi lempeämmän auringonjumalan Atonin puoleen - ja hävisi valtapelin.