Kuvat ikoneina
Francisco de Goya: Napoleonin sotilaat ampuvat espanjalaisia kapinallisia
Televisio-ohjelma sai minutkin miettimään, miten kuvaikonit toimivat. Valokuvaajat valtisevat kuvakulmansa ja rajaavat kuvansa tietoisesti tai puoliksi tietämättään voimakkaiden mielikuvien mukaisesti. Goyan maalaus on niin täynnä hurjaa voimaa, että se varmaan tulee kuvaajan mieleen, jos hän haluaa ilmentää mekaanisten joukkojen julmuutta idealistista yksilöä kohtaan. Kuten tässä kuvassa "Smash Asem" -mielenosoituksesta (vai oliko tämä nimenomainen kuva Makasiinien polttajaisista?)
Televisio-ohjelman (Ykkösdokumentti: Maailmaa muuttaneet kuvat) asiantuntijat viittasivat kuvaikonien kristilliseen sisältöön. Kiinalainen kuvakieli on aivan erilaista:
Pieta-kuvat ovat eräs esimerkki kristillisestä kuvastosta. Tunnetuin on Michelangelon tyynesti poikaansa sylissään pitävä Madonna, mutta useat klassiset kuvat tuovat esiin hurjemman surun.
Anibale Carracci: Pieta
Kun uutiskuvaajat haluavat esittää sodan kauhuja, he valitsevat kuvakulmansa näiden ikonien mukaan, vaikka jo aihe olisi riittävän hirvittävä. Tässä Halabiyan kaasumyrkytyksessä kuolleita kurdeja:
Irakilaisäiti lapsineen ja Escorialin Pieta.
Aihe on niin tuttu, että sitä voi käyttää ironisestikin. Vaateliike Kookain mainoskuva:
Selkeimpiä ja klassisimpia kuvaikoneja on sotilas kaatuneen toverin haudalla.
Hauta Gallipolissa
Amerikkalaista sentimentaalisuutta paljaimmillaan ensimmäisen maailmansodan ajalta. Amerikkalainen sotilas tuo lapsensa kunnioittamaan ranskalaista sotilasta. Kuvan teksti oli: "He auttoivat meitä vapautumaan 1789, me maksoimme velkamme vuonna 1917".
Sama asetelma toimii vielä Irakin sodan aikana.
Aihe on viety mauttomuuksiin, kun pihanurmikoille myydään käsintehtyjä rautasiluetteja "toveri kaatuneen haudalla" -aiheesta.
Kun aihe on riittävän tuttu, kuva tehoaa juuri siksi, että ikoni puuttuu. Tässäkin kuvassa mies on haudalla, mutta hän ei ole sotilas, eikä haudalla ole ristiä. Kuvassa on ugandalainen vanhus armeijan tappaman poikansa haudalla.
Televisio-ohjelman (Ykkösdokumentti: Maailmaa muuttaneet kuvat) asiantuntijat viittasivat kuvaikonien kristilliseen sisältöön. Kiinalainen kuvakieli on aivan erilaista:
Pieta-kuvat ovat eräs esimerkki kristillisestä kuvastosta. Tunnetuin on Michelangelon tyynesti poikaansa sylissään pitävä Madonna, mutta useat klassiset kuvat tuovat esiin hurjemman surun.
Anibale Carracci: Pieta
Kun uutiskuvaajat haluavat esittää sodan kauhuja, he valitsevat kuvakulmansa näiden ikonien mukaan, vaikka jo aihe olisi riittävän hirvittävä. Tässä Halabiyan kaasumyrkytyksessä kuolleita kurdeja:
Irakilaisäiti lapsineen ja Escorialin Pieta.
Aihe on niin tuttu, että sitä voi käyttää ironisestikin. Vaateliike Kookain mainoskuva:
Selkeimpiä ja klassisimpia kuvaikoneja on sotilas kaatuneen toverin haudalla.
Hauta Gallipolissa
Amerikkalaista sentimentaalisuutta paljaimmillaan ensimmäisen maailmansodan ajalta. Amerikkalainen sotilas tuo lapsensa kunnioittamaan ranskalaista sotilasta. Kuvan teksti oli: "He auttoivat meitä vapautumaan 1789, me maksoimme velkamme vuonna 1917".
Sama asetelma toimii vielä Irakin sodan aikana.
Aihe on viety mauttomuuksiin, kun pihanurmikoille myydään käsintehtyjä rautasiluetteja "toveri kaatuneen haudalla" -aiheesta.
Kun aihe on riittävän tuttu, kuva tehoaa juuri siksi, että ikoni puuttuu. Tässäkin kuvassa mies on haudalla, mutta hän ei ole sotilas, eikä haudalla ole ristiä. Kuvassa on ugandalainen vanhus armeijan tappaman poikansa haudalla.
1 Comments:
Mun mielestä Gallen Kallelan Lemminkäisen äiti sopisi hyvin tähän sarjaan.
http://www.geographis.ch/~podouphis/lemminkainens_mother.jpg
Lähetä kommentti
<< Home