Kiinan koirien lyhyt historia

Fu-koirat vartiossa

Sika ja koira olivat Kiinan esihistoriassa ihmisen tärkeimmät seuralaiset. Molempia syötiin ja on syöty tähän päivän asti. Koirilla oli monia muitakin tehtäviä. Fu-koirat vartioivat temppeleitä. Ne olivat jumalallisia olentoja. Uuden vuoden leijonatansseissa miesjonon kantama olento on koiran ja leijonan risteytys. Näistä koirista kehitettiin niin pieniä versioita, että keisarin hovin naiset kantoivat niitä laajoissa hihoissaan. Hovikoirien jälkeläiset tunnemme pekingeeseinä, Pekingin koirina. Kun Kielletty kaupunki ryöstettiin oopiumisotien aikaan, koiria tuotiin länsimaihin.

Shar-pei ja karvaton harjakoira ovat tulleet länsimaihin Hongkongin kautta. Kumpikin rotu on näyte kiinalaisten kiinnostuksesta koirien kasvatukseen. Etelä-Kiinassa kasvatettiin jykevää koirarotua, jota käytettiin myös ruoaksi.

Tästä kaikesta tuli loppu Maon aikana. Mao katsoi, että koirat olivat tuomittava näyte porvarillisesta ajattelusta ja määräsi kaikki koirat tapettaviksi, myös ravintona käytetyt koirat. Vain maan rajojen yli salakuljetetut koirat säilyivät.

Maon aika on ohi. Kiinan koirat ovat taas porvarillistuneet, mutta nykyään varakkaat kuljettelevat länsimaisia koiria - puudeleita, kääpiösnautsereita, jopa bernhardilaisia, vaikka sellaisen kantaminen taitaa olla vaikeaa. Vaikka koiranpitolupa esimerkiksi Shanghaissa maksaa työläisen usean kuukauden palkan, kaupungissa on 100 000 koiraa. Useita kannetaan laukuissa, jotta niiden manikyroidut kynnet eivät joutuisi kosketukseen maaperän kanssa ja myös siksi, että viimeisenä muistona maolaisuudelle koirien kävelyttäminen kaupungeissa päiväsaikaan on kielletty. Kantamisesta ei puhuta mitään.

Koiria värjätään esimerkiksi oranssin tai aniliininpunaisen sävyihin. Joillakin on henkilökohtainen palvelija. Koirankopeissa - jos näitä asumuksia voi kopeiksi kutsua - otetaan tarkkaan huomioon fengshuin säännöt. Koirille on myös omat tuhkaus- ja temppelipalvelut, kunhan niiden aika on lopussa.

Ei ihme, että niin sanotusta rosvopäälliköiden ajasta kertovat elokuvat ovat suosittuja. Kun kiinalaiset uusrikkaat nousevat kiiltävistä autoistaan silkeissään ja jalokivissään, perässään koiraa kantava palvelija, koiralla emännän pukuun värjätty turkki ja kaulassaan samanlainen jalokivipanta, voisi luulla elävänsä 30-luvulla.



Jumalista leluiksi. Koillis-Kiinassa, Changchunin kaupungissa Wang Wang ja Xu Xu on juuri vihitty ja poseeraavat avioliittotodistuksen kanssa heinäkuun 27. päivänä. Kaupungin lemmikkikaupassa vihitään koiria nelisen paria kuussa - maksua vastaan tietysti.