Valkoinen kohina

Aavemittareita

Halu saada yhteys edesmenneisiin on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Länsimaissa on otettu yhteys meedioiden välityksellä - ektoplasmaa, automaattikirjoitusta, ouija-pöydällä leikkimistä. Edellä olevan linkin kertomuksessa on monia kummitusjuttujen tuntijoille tuttuja piirteitä: ääniä kuulleen äidin suvussa on "psyykkisiä lahjoja", vainaja oli tehnyt sopimuksen serkkunsa kanssa, että ensiksi kuollut ottaa yhteyttä toiseen ja niin edelleen. Serkku ensin kuuli ääniä nauhoituksen "valkoisessa kohinassa", sitten myös äiti.

Nauhoituksen valkoinen kohina on tällä hetkellä suosiossa aavejahdissa. Kun tarpeeksi kauan kuuntelee, kuulee viestejä. Suomalaiselta keskustelupalstalta napattua:

"Se on toimiva juttu. Yhteyttä kuolleiden kanssa nauhurin välityksellä. Tätä on tiedemiehetkin ihmetelleet eivätkä ole osanneet selittää ilmiötä muuten kuin että se on yhteydenottoa edesmenneiden ihmisten ja maanpinnalla elävien välillä. "

Yhdysvalloissa on alan harrastajille yhdistyskin, American Association of Electronic Voice Phenomena. Valkoisen kohinan kuunteleminen on siis EVP. Yhdistyksen perustaja Sarah Estep vakuuttaa kuulleensa myös alieneja, mutta ei tiedä, mitä he sanovat, koska he puhuat vierasta kieltä (yllättävän realistinen lähestymistapa; yleensä avaruusmuukalaiset ovat hämmästyttävän kielitaitoista porukkaa).

Luonnollisesti ajatuksen ympärille on syntynyt vilkasta kaupankäyntiä. Kuvassa olevat "aavemittarit" ovat esimerkki. Kuten ärtynyt insinööri huomautti Skeptikkosivulla, aaveiden kuuntelemista edistävien vihjeiden joukossa ei ole ehdotusta hankkia parempia välineitä. Kun otetaan huomioon ilmeiset mahdollisuudet huijata, seuraava neuvo on paljastava:

"If you have to talk on an investigation, do it in a normal voice. Whispering can sound like a ghost voice when playing back the tape". (Kursivointi minun.)

Aaveäänien laadusta saa näytteitä tästä.

Minä mieluimmin syyttäisin pareidoliaa, taipumusta muodostaa epämääräisistä vihjeitä jotakin järkevää. Kun olen ulkomailla, noin viikon kuluttua alan muodostaa ihmisäänistä selviä suomalaisia sanoja, vaikka puhujat eivät taatusti äidinkieltäni käytä. Selvää pareidoliaa. Ymmärrettävä on myös suru ja halu saada yhteys menetettyihin rakkaisiin. Muilta osin kyllä yllä siteeratulla keskustelupalstan uskojalla on kehno mielikuvitus. Miten olisi rinnakkaisuniversumi, josta suodattuu ääniä läpi? Aikamutka, joka antaa vilahduksia menneisyydestä tai tulevaisuudesta? Eivätkö ne olisi kiehtovia ideoita?