Edvard Tunnustajan hauta

Edvard Tunnustajan kruunaus ja Westminsterin ensimmäinen kirkko

Edvard Tunnustajan (1003-1066) ensimmäinen hautakammio on löydetty Westminster Abbeyn lattian alta. Hautaa on etsitty pitkään, mutta väärästä paikasta. Nyt se löytyi, kun arvokkaan lattiamosaiikin perustaa tutkittiin tutkan avulla. Samalla menetelmällä on etsitty Egyptistä hautakammioita. Tunnustajan hautaa ei aiota avata. Kuningas itse on siirretty pariinkin kertaan, mutta edelleen Westminster Abbeyssä sarkofagissa.

A Confessor is a particular type of saint. The term applies to those who suffered for their faith and demonstrated their sanctity in the face of worldly temptations, but who were not martyrs.

Edvard Tunnustaja ilmeisesti oli sopivaa tyyppiä. Maallisista kiusauksista hän ei välttänyt vallanhimoa eikä ahneutta, mutta sentään lihalliset himot.

Hän oli Ethelred Neuvottoman poika. Ethelred oli naimisissa Normandian Emman kanssa. Hän sai lisänimensä (Ethelred Unready) tavastaan maksaa mieluummin kuin taistella, kun viikingit tekivät retkiä Englantiin. Frans Bengtssonin "Orm Punainen" antaa hilpeän kuvauksen Ethelredistä. Kun hän kuoli, Tanskan Knut Suuri nai puolestaan Emman. He saivat pojan nimeltään Hardeknut. Knutin kuoltua valtaistuimelle nousi ensin hänen vanhempi poikansa (edellisestä avioliitosta) Harald Harefoot ja hänen kuoltuaan Hardeknut. Emma ja Edvard pakenivat Normandiaan. Edvardin uskotaan vannoneen, että jos hän saisi Englannin valtaistuimen, hän tekisi pyhiinvaellusmatkan Roomaan. Vilhelm Valloittaja väitti myöhemmin, että Edvard oli myös luvannut tehdä hänestä perijänsä.

Hardeknut ehti hallita kaksi vuotta, kun hän juomajuhlissa sai kouristuksia ja kuoli. Edvard sai valtaistuimen, mutta pyhiinaellusmatkaa hän ei tehnyt. Sen sijaan hän rakennutti benediktiineille Westminster Abbeyn ensimmäisen kirkon. Äitinsä Emman omaisuuden hän riisti itselleen ja karkotti hänet Normandiaan.

Tunnustajan arvoa Edvard ei saanut näistä teoistaan, vaan siksi, että hän vietti hurskasta elämää. Hän sai vaimonsa Edithan lupaamaan, että he elivät yhteisessä selibaatissa. Niinpä valtaistuimesta taistelivatkin Edithan veljet Harald ja Tostig. Harald voitti, mutta kaatui samana vuonna - 1066 - Hastingsin taistelussa. Ketterä Vilhelm Valloittaja väitti myös Haraldin vannoneen hänelle luopuvansa Englannin kruunusta.

Edvard Tunnustaja ei siis ollut mikään menestynyt kuningas, mutta kansa muisti hänet komeana, punaposkisena ja hurskaana. Hänen ympärilleen kerääntyi myös ihmeitä ja pyhimystaruja. Tärkeimpänä ihmeenä pidettiin, että hänen ruumiinsa ei mädäntynyt haudassa. Kaiken kaikkiaan ihan yhtä hyvä, että englantilaiset myöhemmin vaihtoivat Englannin suojeluspyhimykseksi Pyhän Yrjön.