Otaku ja otome
Näin pesii otaku
Suomalainen nörtti olisi kaiketi Japanissa otaku. Sanaa alettiin käyttää joskus 1980-luvulla. Läsnimaissa otakua käytetään myönteisessä mielessä henkilöistä, jotka harrastavat manga- ja anime-kirjoja, mutta Japanissa sillä on synkempi kaiku. Japanilainen otaku voi harrastaa fanaattisesti melkein mitä tahansa; anime- ja manga-otakujen lisäksi on videopeli-otakuja, keräilijä-otakuja ja sotilas-otakuja. Otakun naispuolinen vastine on otame.
Synkkä kaiku otaku-sanalle tuli miehen nimeltä Tsutomu Miyazaki vuoksi. Hän tappoi, raiskasi ja osittain söi (tässä järjestyksessä) neljä pikkutyttöä 1088-1989. Kun poliisit löysivät hänen asunnostaan kuusituhatta pornografista anime-lehteä, hänen tekonsa saivat nimen "otaku-murhat".
Yksityiskohtainen kertomus hänen rikoksistaan Ttoi mieleeni Antonio Munos Molinan kirjan "Täysikuu". Olen vakuuttunut, että Molinalla oli Miyazaki mielessään, kun hän kvuasi, miten murhaaja kuljetti pikkutytön kaupungin halki epämuotoiset sormet puristuneina uhrin niskaan ja sitten tappoi tytön kuristamalla puistossa. Tässä Charles Whipplen kuvaus:
Vaikka monet otakut ovatkin tekniikan erakkoja ja harrastavat mieluummin ihmisen kokoisia nukkeja kuin eläviä kumppaneita, kaikki eivät missään nimessä ole psykopaatteja. Itse asiassa Mainichi-lehden mukaan heitä aletaan pitää maan kuumimpina kavereina. Teorian mukaan he ovat viattomia ja kykeneviä henkisempään suhteeseen kuin kokeneemmat ikätoverinsa. Kumppania he tosin eivät saa otomesta, naispuolisesta vastineestaan. Otomet ovat ihastuneet homolehtiin ja samaistuvat niihin, mikäli Mainichiin on luottaminen.
Kun ottaa huomioon, miten runsaasti animea ja mangaa Suomessa on alettu harrastaa, otaksun meilläkin olevan jo otakuja sanan myönteisesä mielessä. Vanhoja kunnon fanaattisia keräilijöitä ainakin on - tunnen itsekin pari (eräs keräilee gorilloja - terveisiä vain, jos satut lukemaan).
Synkkä kaiku otaku-sanalle tuli miehen nimeltä Tsutomu Miyazaki vuoksi. Hän tappoi, raiskasi ja osittain söi (tässä järjestyksessä) neljä pikkutyttöä 1088-1989. Kun poliisit löysivät hänen asunnostaan kuusituhatta pornografista anime-lehteä, hänen tekonsa saivat nimen "otaku-murhat".
He has remained on death row for many years, appealing to have his sentence reduced to life imprisonment. His life is essentially the same as when he committed his murders, spending his days reading manga and comic books and watching anime on a small television in his cell.
Yksityiskohtainen kertomus hänen rikoksistaan Ttoi mieleeni Antonio Munos Molinan kirjan "Täysikuu". Olen vakuuttunut, että Molinalla oli Miyazaki mielessään, kun hän kvuasi, miten murhaaja kuljetti pikkutytön kaupungin halki epämuotoiset sormet puristuneina uhrin niskaan ja sitten tappoi tytön kuristamalla puistossa. Tässä Charles Whipplen kuvaus:
Mari was tired; she might also have been frightened, because she began to sniffle. The man panicked. What if she started to bawl? The hiking course was a popular one, and someone might hear. But he had no intention of returning her to her parents.
While Mari's face froze in surprise, the man put his hands on her throat, thumbs on the larynx, and squeezed the life from her tiny body. When she finally went limp, he reverently undressed and fondled her. Then he laid her out as if in repose, bundled up her shorts, panties, shirt, and shoes, and walked, unnoticed, out of the forest and back to his car.
Vaikka monet otakut ovatkin tekniikan erakkoja ja harrastavat mieluummin ihmisen kokoisia nukkeja kuin eläviä kumppaneita, kaikki eivät missään nimessä ole psykopaatteja. Itse asiassa Mainichi-lehden mukaan heitä aletaan pitää maan kuumimpina kavereina. Teorian mukaan he ovat viattomia ja kykeneviä henkisempään suhteeseen kuin kokeneemmat ikätoverinsa. Kumppania he tosin eivät saa otomesta, naispuolisesta vastineestaan. Otomet ovat ihastuneet homolehtiin ja samaistuvat niihin, mikäli Mainichiin on luottaminen.
Kun ottaa huomioon, miten runsaasti animea ja mangaa Suomessa on alettu harrastaa, otaksun meilläkin olevan jo otakuja sanan myönteisesä mielessä. Vanhoja kunnon fanaattisia keräilijöitä ainakin on - tunnen itsekin pari (eräs keräilee gorilloja - terveisiä vain, jos satut lukemaan).
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home